Kesällä itsensä kehittämiseen on taas tilaisuuksia. Monenmoiset kurssikeskukset, opistot ja parantolat tarjoavat kaksi lämmintä ateriaa päivässä, iltanuotion, luentoja ja tikkataulun ja lopulta täysin kehystyskelpoisen todistuksen siitä, että olet selvästi entistä minääsi parempi ihminen ja maksanut osallistumismaksun. Kannattaa harkita. Huonomminkin voisi aikansa viettää. Hyvin paljon huonommin.

Omin päin ja ammattitaitoista ohjausta vailla itseään on maltettava kehittää varovasti ja hissun kissun. Varsinkin internettiin turvautuminen voi olla kohtalokasta. Internet tulvehtii mutu-tutkimusta ja hötö-tiedettä ja hörhöilyä. Sen seassa seikkaillessaan ovat erityisessä vaarassa herkästi höynähtävät ja vaikutuksille alttiit, häilyväiset ja harkitsemattomat luonteet.

Joskus sivustojen sokkeloista sentään tavoittaa todellisia aarteita. Esimerkiksi kelpaa tämä E-Prime. (Suomennosta en edes yritä sorvata. Mäkeen mene kumminkin.) Löysin sen ties mistä osoitteesta ties minkä harhailun päätteeksi ja innostuin oitis.

Kielestä on kysymys. Sen avulla meille tehdään ehtimiseen tepposia, mutta harvemmin muistuu mieleen, että itse kielikin voi tehdä kepposia. Sehän tiedetään, että sanat säilövät arvoja ja asenteita ja livauttavat niitä puheen porinaan, mutta että ajatuksen ohjailuun kykenevät viattoman tuntuiset lauserakenteetkin, se oli internetsivuston uusi ja kiehtova väite.

E-Primen keksijä lupaa, että ihmispolosta tulee viisaampi ja valistuneempi, ihmiskunnan keskinäinen ymmärrys kukoistaa ja viestintä korjaantuu kohdilleen, jos olla-verbin käytöstä luovuttaisiin täydelleen. (Muutaman tarkkaan rajatun poikkeuksen voisi itselleen sallia. Mutta ei siitä sen enempää.)

E-Primen mukaan on parempi sanoa "tuossa ei jalka yllä pohjaan" kuin "tuossa kohtaa vesi on syvää". On täsmällisempää sanoa, että "aurinko paistaa, on tyyntä ja lämmintä" kuin "ilma on kaunis". On informatiivisempaa ilmoittaa "vietän tämän naisen kanssa öitäni ja ruokailemme joskus yhdessä" kuin "tässä on vaimoni".

Pääsitteköhän jyvälle? Minulla siihen ei mennyt montakaan tuntia, niin että ei tämä E-Prime vaikeaa ole.

On vain muistettava, että enää ei siis saisi sanoa lojauttaa karskisti, että "Juha-Pekka Nipukka-Latvala on paskamainen esimies".

Ei paranisi tokaista sängyn pohjalta lyhykäisesti, että "minä olen sairas". Tai "minulla on vatsatauti".

E-Prime (joka siis on suomeksi ties mitä) haastaa tarkentamaan, paneutumaan asiaan, penkomaan taustat, syventymään yksityiskohtiin ja ilmoittamaan, miten mikäkin seikka saattaa itsensä ilmi silmin nähden ja korvin kuullen, ehkä jopa nenin haistaen, tekoina ja toimintana.

Sen neuvoja noudattaen olisi siis sanottava esimerkiksi "Juha-Pekka Nipukka-Latvala viittikin kuttuilla päin naamaa, ettei lapsen syntymä ole pätevä syy myöhästyä töistä varsinkaan jos siihen on vielä yhdeksän kuukautta".

Ja "yskittäis jos uskaltais".

Ei siis epämääräisesti "kysynnän heikkenemisestä huolimatta tulevaisuus on turvattu". Vaan "optiot sitten laukesi kumminkin ja rahat on Sveitsissä".

Ei "tämä leikkuri on vähän vaarallinen" vaan vaikkapa "toi tossa vei Holopaisen Jaskalta peukalon, Mäkisen Unskilta etusormen ja multa nenärenkaan vaikka terottaa se kyllä pitäisi".

Ei "totta kai olen varovainen" vaan "usko nyt jo, että minulla ON kelluntaliivit ja jääpiikit ja lääkkeet ja hammasharja ja veriryhmätunnus ja tulitikut ja varmuusesineet ja virsikirja ja hoitotestamentti ja viisikymppinen sukassa ja sun puhelinnumero ja SAANKO mä äiskä nyt ihan totta mennä sinne festareille".

Ei epämääräisesti ja yleistäen "kaikki miehet ovat semmoisia ja tämmöisiä" vaan täsmällisesti "kaikki miehet käyttäytyvät kuten se sellainen kotieläin".

Onkohan tämä nyt varmasti selvää? Saisi olla. Olisihan se hienoa, jos maailma tosiaan pelastuisi ja näinkin kohtuullisella vaivalla.