– Jälkeenpäin on ilmennyt, että työntekijäporukoilla oli ollut paljonkin valmiita suunnitelmia, joita ei kuitenkaan heti uskallettu esittää. Epävarmuus oli tuonut aluksi pelon työpaikoille.

Koko ajan kehittäminen on edennyt työntekijälähtöisesti. Eivätkä suuret muutokset olisi pääluottamusmiehen mukaan muuten onnistuneetkaan.

Vuosien varrella Kajaanissa on ikään kuin kasvettu hitaasti yhdistelmätöiden tekoon. Asenteiden muuttuminen on aina hidas prosessi. Esimerkkinä Marjatta Oulujärvi kertoo itsekin ensin torjuneensa, että hänen pitäisi keittiötyön lisäksi ruveta siivoamaan.

– Alun asenteille on monet kerrat naurettu jälkeenpäin, kun on nähty, että kehittämämme palvelujen selviytymismalli on toimiva ja kilpailukykyinen. Erityisen tärkeää on ollut, että rakennetta ei muutettu kertajysäyksellä, vaan vaiheittain esimerkiksi eläkkeelle jääntien yhteydessä. Myös koulutus vaatii aina aikansa, joten ammattitaitoisia yhdistelmätyöntekijöitä ei aluksi voinutkaan olla tarpeeksi. Prosessi on kyetty pitämään hallinnassa ja siitä pitää antaa kiitos työnantajalle, jolla on ollut malttia edetä hitaasti.

Sopimista ja kehittämistä

Kun Kajaanissa havaittiin tarvetta työaikojen muutoksiin, niin siellä neuvoteltiin paikallinen sopimus työajoista. Sen mukaan kaikki eivät tule samaan aikaan töihin, vaan portaittain.

Keittiöillä on totuttu aamulla seitsemän korvilla alkaviin työvuoroihin. Nyt kuitenkin osa väestä tulee töihin myöhemmin aamupäivällä tai jopa iltapäivällä. Alkuhankaluuksien ja totuttelun jälkeen monet eivät enää haluaisikaan palata entisiin työaikoihin.

– Paikallinen sopimus mahdollistaa nyt talvella kouluaikoina pidemmän työajan, jota tasoitetaan taas vapailla kesällä, jolloin syöjätkin ovat lomalla.

Paikalliseen sopimukseen ollaan Kajaanissa tyytyväisiä, mutta aluksi tuli kuulemma liitosta sapiskaa, vaikka sopimukset antavat mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Liitot tuntuvat Oulujärven mukaan tulevan hieman jäljessä työelämän käytännön arjesta.

– Kehittäminen on jatkuvaa, mutta se vie tolkuttomasti luottamusmiesten aikaa. Ideoita etsitään koko ajan, mutta aikaa pitäisi olla myös keskusteluihin, pohtimiseen ja vaihtoehtojen punnintaan. Tämä on tärkeää, koska meilläkin käyttökelpoisimmat ideat ovat löytyneet työntekijöiden keskuudesta ja myös työntekijäkunnan on laajasti sisäistettävä asiat, ennen kuin niiden toteuttaminen kivuttomasti onnistuu, toteaa Marjatta Oulujärvi.

Ovella uudet haasteet

Kajaanin KTV:läisten pääluottamusmies Marjatta Oulujärvi korostaa, etteivät he kuitenkaan voi jäädä lepäämään laakereille. Seuraava haaste on moniammatillisuuden ja itseohjautuvien tiimien vetäjien vastuun lisääntymisen korvaaminen myös palkallisesti. Tästä ovat neuvottelut meneillään.

– Toinen lähivuosien iso asia on se, miten porukka jaksaa. Työt on nyt viritetty huippuunsa ja vanheneva väki väsyy.

– Jatkossa pitää myös ottaa uusia työntekijöitä. Toivottavaa myös olisi, että heillä olisi mahdollisuus aluksi työskennellä vanhemman työntekijän rinnalla. Näin hiljainen tieto tulisi käyttöön ja uudet työntekijät ehtisivät kouluttautua monitaitoisiksi ja muutenkin talon tavoille.

Myös osa-aikatyöstä ja osa-aikaeläkkeestä ollaan vanhemmassa päässä kiinnostuneita. Siten moni arvioi jaksavansa paremmin. Myös koulutuksella sekä uusien työtapojen ja välineiden käyttöönotolla on toki kevennetty raskasta työtä.

Aino Pietarinen

KTV:n Kehittämispalveluyksikkö kehittää kunnallisia työyhteisöjä lähtien työyhteisöjen omista tarpeista. Kehittämishankkeet ovat yhteistoiminnallisia ja perustuvat sopimukseen.

Kehittämistoiminta perustuu liiton ja sen järjestäytymisalalla toimivan työnantajan välillä solmittuun kaupalliseen sopimukseen. Kehittämistyön tavoitteena on parantaa kunnallishallinnon ja kunnallisten palvelujen tuloksellisuutta, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työelämän laatua ja tätä kautta parantaa kunnallisten palvelujen kilpailukykyä.

Kehittämistyön kautta saadaan tietoa siitä, miten työelämän muutos työyhteisöissä koetaan, millaisia ammattitaitovaatimuksia henkilöstölle asetetaan, miten työyhteisöjä johdetaan, miten tuloksellisuudesta palkitaan ja miten yhteistyö työyhteisöissä toimii. Välitön hyöty kohdentuu kehittämiskohteena olevan työyhteisön jäsenille.

KTV tarjoaa kunnille palveluja yhteistoiminnalliseen kehittämiseen. Toiminta perustuu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa toteutetun "Kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuus ja työelämän laatu" -tutkimushankkeen (Laatu-projekti) vuosina 1990—1994 tuottamiin tutkimustuloksiin. KTV:läiset kehittäjät kuuluvat Laatu-tutkijaverkostoon.

KTV:n kehittämistoiminnassa noudatetaan Laatu-projektin osallistavan toimintatutkimuksen ja tasaveroisen vuoropuhelun metodeja sekä akateemisen tutkimuksen eettisiä lähtökohtia. Kehittämistyöhön osallistuu koko henkilöstö ylintä johtoa myöten kunnasta tai siitä työyhteisöstä, jonka toimintaa ja palveluja kehittämishanke koskee. Kehittämiskeskusteluihin kutsutaan mukaan myös kunnalliset päätöksentekijät ja palvelujen käyttäjät eli kuntalaiset.

www.ktv.fi/fi/56