Muutosturva on ensi syksyn ja talven sopimuspöytien katetta, olipa sopimisen muoto mikä hyvänsä, SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoo. Muutosturvan sisältö on nyt saamassa täsmentyneitä muotoja, kun asiaa jatkojalostetaan keskusjärjestön ja liittojen kesken.

Ihalainen puhuu muutosturvan kokonaisuudesta ja viidestä pilarista, joita kaikkia on kehitettävä. Muutosturvan "tiekartta" koostuu lakiin ja sopimuksiin perustuvasta irtisanomisturvasta, osallistumisjärjestelmistä, työttömyysturvasta, koulutuksesta ja työsuojelusta. Keskiössä ovat nyt koulutus ja osallistumisjärjestelmät eli yt-lain uudistus.

Vaikka SAK ei enää puhu muutosturvarahasta, rahasta kuitenkin on kysymys. Muutosturva kompastui niin edellisissä tuponeuvotteluissa kuin Wallinin työryhmässäkin työnantajien ankaraan vastustukseen siitä, että irtisanovalle firmalle koituisi ylimääräisiä kuluja. Työnantajien puheissa muutosturva onkin kääntynyt irtisanomissakoksi.

Ihalainen puhuu mieluummin uudelleensijoittamisen kuluista, joihin irtisanovan yrityksen on jollain panoksella osallistuttava.

– Pidämme edelleen tärkeänä mallia, että väen vähentämistarpeen ilmetessä yrityksessä tehdään koulutus- ja uudelleensijoittumisohjelma irtisanottaville. Irtisanomisaikaa voidaan käyttää kouluttautumiseen. Kyse ei ole siitä, että irtisanottaville annetaan rahatukko käteen ja toivotetaan onnea, vaan uudelleensijoittumistuen saa vain henkilö, joka osallistuu ohjelmaan, Ihalainen painottaa.

Hänen mielestään irtisanovalla yrityksen täytyy ottaa vastuuta irtisanottavista, eikä työntekijöiden uudelleen kouluttamista voida rahoittaa pelkästään kollektiivisrahastoista.

Työstä työhön

Oleellista SAK:n muutosturva-ajattelussa on Ihalaisen mukaan edelleen se, että muutetaan nykyisiä järjestelmiä ennakoivammaksi.

– Nykyiset järjestelmät reagoivat takapainotteisesti, kun työttömyys on jo päällä. Toimenpiteiden pitäisi käynnistyä, kun työttömyysuhka on tiedossa, Ihalainen sanoo ja täsmentää, että muutosturvan pitäisi tukea työstä työhön eikä työstä työttömyyteen -ajattelua.

Muutosturvan tiekartan viidestä pilarista Ihalainen jättäisi kuitenkin tällä erää rauhaan irtisanomisperusteet määrittelevän työsopimuslain, vaikka laki määritteleekin taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisen syyt niin laveiksi, että haitariin mahtuvat käytännössä kaikki muut kuin henkilöstä johtuvat irtisanomiset.

– Viime aikaiset tapahtumat osoittavat, että irtisanominen voi tapahtua varsin köykäisin perustein ja tarvetta perusteiden tiukentamiseen olisi. Arkirealismi kuitenkin sanelee, että vaivalla koottua työsopimuslakia ei kannata lähteä avaamaan. Lopputulos voisi palkansaajien kannalta on nykyistä huonompi, Lauri Ihalainen sanoo.

Työnantajille lisää vastuuta

SAK:laisissa liitoissa on hieman erilaisia painotuksia muutosturvasta. Metalliliitossa ajattelu lähtee neuvottelupäällikkö Jorma Löhmanin mukaan siitä, että irtisanovan työnantajan vastuuta on lisättävä.

– Kun yrityksessä on tieto väen vähentämisestä ja YT-neuvottelut käynnistyvät, irtisanottaville tehdään henkilökohtaiset pätevöitymisohjelmat. Niihin kuuluu täydennyskoulutusta, ja apuna voidaan käyttää TE-keskusten osaamista. Oleellista on, että irtisanova yritys osallistuu kustannuksiin irtisanottavien työllistymismahdollisuuksien parantamisessa, Löhman kuvaa ja painottaa, että irtisanottaville ei olla vaatimassa lisää rahaa, vaikka työnantajien kustannukset nousisivatkin.

– Jos firman tilauskirjat ovat tyhjiä ja talous kuralla, pätevöitymisohjelmien rahoittaja täytyy miettiä erikseen, Löhman sanoo ja muistuttaa, että hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalla irtisanovalla yrityksellä on varaa huolehtia myös irtisanottavista työntekijöistään, eikä uusiin rahastoihin ei ole tarvetta.

Osaksi työttömyysturvaa

Rakennusliiton tuleva puheenjohtaja Matti Harjuniemen mielestä muutosturva pitäisi leipoa työttömyysturvan sisään, jotta muutosturva koskisi myös lyhytaikaisia työsuhteita tekeviä. Harjuniemen malli on sukulainen SAK:ssa sommitellulle muutosturvalle: taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu saisi työhistorian pituudesta riippuen esimerkiksi puolen vuoden täyden palkan, jonka turvin henkilö voisi kouluttautua uusiin tehtäviin.

– Muutosturva pitäisi rahoittaa kollektiivisesti, eikä kohdentaa kustannuksia vain irtisanovaan yritykseen, Harjuniemi sanoo.

Hän huomauttaa, että pitkä pysyvä työsuhde ei ole kaikkien herkkua, joten pätkätyötä, määräaikaa ja lyhyitä työsuhteita tekeviä ei voi jättää muutosturvakaavailujen ulkopuolelle.

Ruotsi sopi erorahasta

Ruotsalainen ratkaisu muutosturvaan on eroraha ja uudelleensijoittamisen tuki. Suomessa erorahasta luovuttiin muutama vuosi sitten, ja säästynyttä rahaa siirrettiin työttömyysturvan porrastuksen alkupäähän.

Ruotsissa erorahan voi saada 40-vuotias vähintään viisi vuotta työelämässä ollut. Nelikymppisen eroraha on 25 000 kruunua (2 688 euroa), viisikymppisen 35 000 kruunua (3 763 euroa). Toinen osa ruotsalaista muutosturvaa on uudelleensijoittumistuki, joka koskee myös nuorempia. Irtisanottu voi saada koulutukseen tai uudelleensijoittumiseen rahallista tukea.

Ruotsissa muutosturva rahoitetaan kollektiivisella rahastolla, johon työnantajat maksavat nyt 0,03 prosenttia palkkasummasta. Työnantajamaksua nostetaan asteittain niin, että viiden vuoden päästä se on 0,3 prosenttia palkkasummasta.

Uusi irtisanomisturva tulee voimaan ensi syyskuussa, ja se koskee liki miljoonaa yksityisen sektorin työntekijää. Aiemmin vain toimihenkilöillä ja valtion virkamiehillä on ollut eroraha.

Leena Seretin