Jos työntekijöiden työehdot saadaan lähestulkoon samantasoisiksi ja eri maiden työnantajien velvollisuudet yhdenvertaisiksi, ollaan Euroopan ay-keskusjärjestön EAY:n sihteerin Henri Lourdellen mielestä jo pitkällä työehtojen dumppauksen tai polkumyynnin estämisessä.

– Taistelu dumppauksen estämiseksi tullaan häviämään, ellei sitä edes aloiteta. Taisteluthan on lähdettävä voittamaan, vaati Lourdelle Kiljavan Opistolla.

Euroopan ay-akatemian Kiljavan kurssilla pohdittiin työvoiman dumppausta ja eri maiden hyviä käytäntöjä mutta myös huonoja kokemuksia. Projektipäällikkö Eine Mikkosen mukaan meikäläisittäin harvinaisen kansainvälinen kurssi oli tulosta EU:n lähestyvästä laajentumisesta. Kurssilaisia oli 13 maasta ja kielinä suomen lisäksi englanti, puola ja venäjä.

Henri Lourdelle näkee EAY:n keinoina polkumyynnin estämiseksi työmarkkinajärjestöjen sopimisen Euroopan tasolla, EU:n säädöksiin vaikuttamisen ja mm. kansallisten järjestöjen yhteistyön tehostamisen, kaikki tosin pitemmän aikavälin asioita.

– Oikotietä dumppauksen estämiseksi ei ole, mutta kaikki hyvät neuvot ovat toki tervetulleita, hän muistutti.

Euroopan tasolla ovat meneillään neuvottelut työstressistä ja sen ennalta ehkäisemisestä. Ay-liike haluaa myös parannuksia työntekijöiden kuulemisdirektiiviin, jotta Renaultin Belgian tehtaan kaltaiset tapahtumat eivät toistu. Silloinhan Vilvoorden tehtaan vapaaehtoiselle yritysneuvostolle ei kerrottu lainkaan etukäteen tehtaan lopettamisesta.

Sopimukset ratifioitava

EAY on myös panostanut koulutuksen ja sosiaaliturvan kehittämiseen ja käynyt komission kanssa jo 1990-luvun alkupuolella keskusteluja minimipalkkasuosituksesta. Ay-liike pitää edelleen tavoitteenaan minimipalkasta sopimista, mutta palkan tasoa ei olla vielä määritelty. Lourdelle pitää minimipalkkaa hyvänä keinona dumppauksen estämiseksi ja toivoo asian edistyvän myös EAY:ssä.

EU:n laajentuessa on työntekijöiden kannalta tärkeintä, että kansallisesti ratifioidaan ILOn työelämän perussopimukset ja Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja. EAY:n ajankohtaisena tavoitteena on myös työntekijöiden perusoikeuksien saaminen sitovasti osaksi EU:n perustuslaillista sopimusta. Näiden rikkomisesta voisi silloin käyttää valitustienä EY:n tuomioistuinta.

Muuttajat valmennettava

Portugalin ay-järjestön UGT:n koulutussihteerin Maria Leonor Santosin mielestä lähtijöiden tulisi tietää, millaisiin oloihin he ovat muuttamassa, sillä todellisuus on usein toisenlainen, kuin luullaan. Muuttajia tulisi hänen mielestään kouluttaa.

Portugalin entinen sosialistihallitus laillisti kolmisen vuotta sitten 500 000 laittomasti maahan muuttaneen oleskeluluvat. Pääasiassa muuttajat olivat tulleet Brasiliasta. Maria Leonor Santosin kertoman mukaan mafia sai tästä idean tuottaa maahan arviolta toiset 500 000 siirtolaista, jotka ovat nyt laittomasti maassa. Suuri ongelma on myös pimeä talous, jota IMF:n arvion mukaan olisi reilut 22 pros. maan BKT:stä.

Hilkka Jukarainen

Eniten sopimuksia on rikottu pienillä yksityisillä työmailla, sillä suuret työpaikat eivät halua ottaa riskejä. Puheenjohtajan mukaan valvonta ei ole kovin olennainen osa liiton toimintaa, mutta asiasta tiedotetaan aktiivisesti.

– Olemme työnantajapuolen kanssa solmineet myös sopimuksen, jonka mukaan laitonta työvoimaa käyttävä työnantaja erotetaan liitosta.

Räikeää työaikojen rikkomista on tullut ilmi työsuojelutarkastusten yhteydessä. Maria Tomsone kertookin, että liitto kiinnitti huomiota siihen, miten paljon onnettomuuksia sattui työajan ulkopuolella. Tarkastuksissa kävi ilmi, että sovitun kahdeksan tunnin sijaan monilla työpaikoilla tehdään 12-tuntisia työpäiviä.

– On selvää, että väsyneille työntekijöille sattuu helpommin tapaturmia, kuin levänneille. Pahimmillaan Latvian rakennustyömailla on työajan ulkopuolella sattunut 2 tai 3 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, kertoo puheenjohtaja.

Latviassa on Maria Tomsonen mukaan eniten työvoiman polkumyyntiä rakennusalalla, mutta sitä on myös metsätyössä ja kaupassa.

Rakennusalan järjestäytymisaste on noin 20 pros. eli saman verran kuin maassa keskimäärin. Alan keskipalkka on 130 latia, 87 euroa/kk ja maan minimipalkka 80 latia, 54 euroa/kk.