vane.jpg (302 bytes)

Työtä ja energiaa kattiloista

Vaatimukset ympäristön suojelemista voi ottaa teknologisena haasteena. Siten niistä tulee myös teollisesti ja kaupallisesti kiinnostavia. Metso on yksi niistä yrityksistä, joka on ottanut tämän haasteen vastaan. Se onkin onnistunut lyömään itsensä läpi ympäristöteknologian kasvavilla markkinoilla.

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Ajatukset halvemmasta energiasta on korkea aika unohtaa. Energia kallistuu kallistumistaan. Näin voidaan yksiselitteisesti päätellä tiedossa olevien tosiasioiden pohjalta, tähdentää Tampereella Metso Powerin voimantuotantoteknologia johtava Pertti Petänen. On siis huolehdittava siitä, että tarvittava energia tuotetaan mahdollisimman säästeliäästi ja tehokkaasti. Nimenomaan tätä työtä tehdään Metso Powerin tuotantolaitoksissa.

Vielä ei ole olemassa robottia, joka pystyisi tekemään niin tarkkaa hitsaussaumaa kuin lämpökattilan sisäpuolella pitää olla. Foto: JANNE RUOTSALAINENYritys, joka on alallaan maailman markkinajohtaja, kehittää ja valmistaa järjestelmiä voimantuotantoon lämpövoimaloissa ja kemikaalien talteenottoon sellu- ja paperiteollisuudessa. Nykyaikainen paperitehdas on energiaomavarainen ja sen tuottama liikaenergia johdetaan verkkoon. Metso Powerin toimittamissa soodakattiloissa kemikaalit otetaan tehokkaasti talteen. Ne ovatkin osaltaan auttaneet sellu- ja paperiteollisuutta karistamaan pahan suursaastuttajan maineensa.

Biopolttoaineessa tulevaisuus

Biopolttoainetta käyttävien lämpökattiloiden markkinat kasvavat ja Metso onkin onnistunut luomaan alalla itselleen vahvan aseman. Petänen on vakuuttunut siitä, että erilaiset biopolttoaineet ovat tulevaisuutta. Metsäteollisuudessa on jo opittu hyödyntämään kannot, oksat, puunkuori ja muu jäte, joista tulee hyvää polttoainetta. Alholmin lämpövoimala Pietarsaaressa on tästä erinomainen esimerkki.

Haasteena on kehittää tehokkaita kattiloita, joissa voidaan käyttää laadultaan entistä heikompia polttoaineita energiantuotannon tehostamiseksi. Keski-Euroopassa jätteenpoltto on jo yleistä. Suomessa jätteiden polttamiseen on tähän saakka suhtauduttu epäillen, mutta jätteenpoltto tulee kyllä lisääntymään. Useita jätteenkäsittelylaitoksia on jo suunnitteilla.

Petänen korostaa, että on hyvin tärkeää valita uusinta tyyppiä edustava kattila, jossa polttoaine leijuu kattilassa, jolloin palamistulos on parempi kuin arinapoltossa. Nykyaikaiset kattilat on suunniteltu niin, että niissä voidaan käyttää tarpeen mukaan erilaisia polttoaineita: haketta, lajiteltua jätettä, öljyä tai hiiltä. Parhaat tulokset saadaan itse asiassa sekoittamalla erilaisia polttoaineita, esim. jätettä ja haketta.

Pekka Selänpäälle jokainen hitsattava sauma on haaste.  Foto: JANNE RUOTSALAINENMetso Power on oiva esimerkki korkeaan teknologiaan perustuvien ratkaisujen mahdollisuuksista ympäristöalalla. Yrityksellä on hyvä tilauskanta ja vahva asema maailmanmarkkinoilla. Sekä tekniselle puolelle että valmistukseen ja palveluihin palkataan lisää henkilökuntaa ja toimitettavat ratkaisut luovat myös alueellisesti uusia työpaikkoja alaa läheisesti sivuaville toimialoille, esimerkiksi biopolttoeineen keruuta voimaloille.

Koko Metso-konserni, jolla on palveluksessaan yli 26 000 työntekijää 50 eri maassa, panostaa vahvasti ympäristöteknologian mahdollisuuksiin. Yli puolen konsernin myynnistä voi OECD:n määritelmän nojalla katsoa kuuluvan ympäristönsuojelun alueeseen. Ympäristölainsäädännön kiristyminen luo yrityksen näkemyksen mukaan mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Kun asiakasyritykset tarvitsevat innovatiivisia ratkaisuja päästöjä koskevien vaatimusten kiristyessä, Metsolle avautuu mahdollisuus niiden toimittamiseen.

Metso Powerin Tampereen Messukylän tehtaan kannalta tämä tarkoittaa, että työllisyys on turvattu ja henkilöstöä palkataan lisää.

Korkean teknologian kattiloita

Kattiloiden valmistaminen puunjalostusteollisuudelle ja voimaloille on vaativa tehtävä. Osat valmistetaan Tampereella ja kokoonpanosta huolehtivat asiakkaan tiloissa luottourakoitsijat. Kattilat ovat yleensä räätälöityjä sovelluksia. Kattilan valmistuminen, suunnittelun alusta käyttöönottoon, vie tavallisesti liki kaksi vuotta. Kattilan osien valmistukseen tehtaalla menee puolisen vuotta.

Messukylässä sijaitsevassa tehdashallissa on valtavasti putkia, joita taivutetaan ja hitsataan valtaviksi elementeiksi. Osin putkista voidaan liittää yhteen automaattihitsauksella, mutta iso osa hitsaustyöstä on tehtävä käsin. Kaikki yritykset käyttää robotteja vaativimmissa työvaiheissa ovat tähän mennessä epäonnistuneet.

Laatuvaatimukset ovat erittäin kovia. Hitsaussaumat röntgenkuvataan ja tarkastetaan perusteellisesti. Virheitä ei saa olla, koska pienikin särö liitoskohdassa voi olla seurauksiltaan kohtalokas. Pahimmassa tapauksessa huomaamatta jäänyt virhe voi johtaa siihen, että kattila on kuljetettava korjattavaksi, tai ääritapauksessa se voi jopa räjähtää.

– Missään ei tehdä niin vaativaa hitsaustyötä kuin täällä, toteaa tehtaan 150 metallimiehen pääluottamusmies Arto Kaukonen. Hitsaaja Pekka Selänpää nyökkää hyväksyvästi. Hän ollut tehtaalla töissä 30 vuotta ja nähnyt alan kehittyvän ja omistajien vaihtuvan – Tampella, Kvaerner, Metso – mutta työltä on aina vaadittu paljon.

– Se siitä tekeekin mielenkiintoista. Jokainen hitsattava sauma on haaste. On pidettävä silmällä että sauma on kunnollinen, että mitta pitää alusta loppuun. Vaativimmissa paikoissa tarkkuus on noin kymmenesosa milliä.

Hitsaajille töitä

Kokemusta tehtaalta löytyy. Useimmat voivat kehuskella pitkäaikaisella työsuhteella. Henkilöstön vaihtuvuus on pieni, mutta keski-ikä alkaa nykyään olla korkea ja sukupolvenvaihdos on ovella.

– Osaamisen siirtäminen tehtaalle töihin tuleville nuorille metallimiehille on suuri haaste, Kaukonen tähdentää.

Uusien työntekijöiden saamista helpottaa se, että Tampereen ammattikouluissa koulutetaan hitsaajia. Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä. Mutta vasta valmistunut hitsaaja tarvitsee vielä vuosien työkokemuksen selvitäkseen tehtaan vaativimmista työtehtävistä.

– Kaikista ei tule huippuhitsaajia. Voisi arvioida, että viidellä kymmenestä hitsaajasta on edellytykset kehittyä ensiluokkaisiksi ammattilaisiksi.

Heli Haimakainen on yksi niistä, jotka ovat ottaneet sen tavoitteekseen. Hänet on määräaikaisen työsuhteen jälkeen vastikään vakinaistettu. Nyt hän istuu hitsauskoneen vieressä ja katsoo, että hitsaussaumat ovat vaatimusten mukaisia. Työ on vastuullista ja edellyttää suurta tarkkuutta. Hän puhdistaa huolellisesti yhteen liitettävät pinnat ja tarkistaa, että putkien päät ovat täsmälleen oikeassa asennossa ennen kuin automaatti tekee varsinaisen hitsaussauman.

Heli Haimakainen kouluttautui hitsaajaksi hankittuaan ensin merkonomin koulutuksen ja kokeiltuaan ompelijan ammattia. Nyt hän kokee olevansa oikeassa ammatissa ja aikoo pitää siitä kiinni. Jopa niin, että hänellä on pieni hitsausverstas kotinurkilla.

– Mutta kyllä vähän säikähdin, kun olin vasta tullut töihin ja tajusin miten vaativasta työstä oikein on kyse.

Hans Jern

Palkkatyöläinen 7.11.2007 nro 9/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)