Mitä hyvää EU voi tuoda suomalaiseen työelämään ja -lainsäädäntöön?
Reijo:
- EU on jo tuonut parannuksia esimerkiksi työsuojeluun. Suomalaiseen työelämään EU voi tuoda hyvää eli työtä silloin, kun kilpailu toimii oikein ja oikeudenmukaisesti.
Kyösti:
- EU ei ole toistaiseksi tuonut täkäläiseen työelämään juuri muuta kuin kohennusta työsuojelumääräyksiin. Minun on vaikea nähdä, että EU-tasoinen säännöstö olisi jatkossakaan niin hyvää, että se nostaisi työehtojen tasoa Suomessa.

Pitäisikö työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä ja toisaalta EU:n ulkopuolelta yhteismarkkinoille säädellä?
Reijo:
- Pitäisi. Perusongelma on se, että työvoimaa katsotaan vain samanlaisena tekijänä kuin tavara ja pääoma, joita liikutellaan sen mukaan, miltä suhdanteet kulloinkin näyttävät. Työvoiman käytön ehtoja pitää tarkistaa nykyistä oikeudenmukaisemmiksi.
Kyösti:
- Työvoiman liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla on täysin vapaata ja minun on aika vaikea nähdä, miten sitä lähdettäisiin rajoittamaan. Työvoiman liikkuvuus ei ole ongelma, jos harmaan työn tekemistä saadaan suitsittua. Eihän Suomeenkaan kannata tuoda työvoimaa, jos se on samanhintaista kuin suomalainen työvoima.
- EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman liikkuvuutta pitää ehdottomasti rajoittaa. EU:ssa on jo 500 miljoonan ihmisen työmarkkinat ja ainakin parikymmentä miljoonaa työtöntä.

Pitäisikö irtisanomissuoja EU:n sisällä harmonisoida?
Reijo:
- En näe tähän realistisia mahdollisuuksia, ellei edetä tilanteeseen, että EU:hun syntyy rajat ylittäviä työehtosopimuksia. Jos irtisanomissuojaa säädellään, se tapahtuisi yhteisten työehtosopimusten kautta pikemminkin kuin yhteneväisen lainsäädännön kautta.
Kyösti:
- Ei irtisanomissuojaa pysty harmonisoimaan. Ajatus on kaunis. Emmehän me pysty edes Suomessa harmonisoimaan irtisanomissuojaa. Esimerkiksi rakennusalalla irtisanomisaika on kaksi viikkoa.

Mikä sinua ärsyttää EU:ssa?
Reijo:
- Puheissa EU:sta korostuvat globaalitalous, instituutiot ja ilmastonmuutoksen torjunta. Ne peittävät alleen sen, että EU:ssa tehdään paljon lainsäädäntöä, joka vaikuttaa aivan tavallisen palkansaajan arkeen. EU peitetään muodottomaan sumuverhoon, jonka sisällä tapahtuu paljon ihmisiä kiinnostavia tärkeitä asioita, mutta niistä ei puhuta.
Kyösti:
- EU:n päätöksenteko on poliittista. Ihmisillä on kuvitelma, että virkamiehet ovat jollain tapaa epäpoliittisia ja tekevät puhdasta virkatyötä kuten Suomessa. EU:n virkamiehet saattavat olla täysin asenteellisia ja ajaa asioita poliittisista tarkoitusperistä. Ajatus, että EU on epäpoliittinen virkakoneisto, joka ajaa ylikansallisesti puolueettomasti erilaisten ihmisten etuja, on harha, joka pitää poistaa. Ihmisille pitää osoittaa, että EU tekee poliittisia ratkaisuja, joihin voi vaikuttaa äänestämällä kuten kansallisellakin tasolla.

EU-parlamenttiin valitaan 785 edustajaa, meppiä (member of parlament), 27 jäsenmaasta. Suomalaisia meppejä valitaan 13. Edustajat edustavat poliittisia ryhmiä, eivät kotimaitaan. Parlamentin vaalikausi on viisi vuotta.

Nykyisessä parlamentissa on 7–8 poliittista ryhmää. Ryhmien määrä vaihtelee hieman vaalikauden aikana. Suomalaisia edustajia istuu viidessä puolueryhmässä.

Kokoomuksen edustajat istuvat parlamentin suurimmassa ryhmässä: Euroopan kansanpuolueella ja Euroopan demokraateilla on 285 edustajaa. Toiseksi suurin ryhmä on Sosialidemokraatit, joilla on 215 edustajaa.