vane.jpg (302 bytes)

"Menee metsään"

Yksinhiihtäjä ja ladun avaaja,
mutta ay-kentillä joukkuepelaaja.
Sitä on liittopuheenjohtajan työ.

Tiedä tai arvaa
Puuliitto

   – Vaikka asioista keskustellaan ja niitä valmistellaan yhdessä, niin lopulta puheenjohtaja on itse vastuussa siitä, että päätökset toteutetaan. Työ on samalla yhteisöllistä ja yksinäistä, luonnehtii Puuliiton johtoon keväällä valittu Sakari Lepola työtään.

Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola viihtyy jäsenporukoissa, mutta myös yksin lenkillä tai ladulla. Jos ay-toiminta on joukkueurheilua, niin Lepolan tavat rentoutua ovat pikemminkin yksilölajeja. Aurinko oli juuri noussut, kun Lepola juoksi Kruununhaan rantaa. Taustalla näkyvässä Merihaan liittojen talossa on myös Puuliiton toimisto. Foto: TUULIKKI HOLOPAINENMetsäteollisuuden muutoksessa Lepola tuntee itsensä aseettomaksi. Metsään menee, jos päätöksiä tehdään vain kvartaalin mitalla.

– Emme voi muuta kuin ilmaista mielipiteemme. Toki yritämme monin tavoin vaikuttaa siihen, etteivät metsäyhtiöt nyt lyhytnäköisillä päätöksillään tekisi peruuttamattomia virheitä. Sahateollisuuden supistamista pidän strategisena virheenä.

Puuliiton puheenjohtaja pitää kohtalokkaana metsäteollisuudelle, jos siellä eletään kvartaalitaloudessa. Metsän kierto kestää sata vuotta, minkä vuoksi kannattaisi katsoa reippaasti kvartaalia pidemmälle.

Metsäteollisuuden muutos on Lepolan mukaan enemmänkin paperiteollisuuden kuin mekaanisen metsäteollisuuden murrosta.

– Jos nyt omaa jalostuskapasiteettia ajetaan alas, niin nousun alkaessa emme ole parhaassa iskussa.

– Lisäksi monet tekijät puoltavat puun käytön lisäämistä. Puun käyttö rakennusmateriaalina lisääntyy ja se on monessa mielessä suorastaan ihanteellinen materiaali. Meillä on raaka-ainetta yllin kyllin, metsien käytön infra, metsätiet ja puunkuljetus ovat ihan reilassa. Lisäksi puu on uusiutuva ja sataprosenttisesti kierrätettävä materiaali. Ilmastonmuutoksenkin näkökulmasta puu on oivallinen tuote, koska se sitoo kasvaessaan hiilidioksidia.

– Nyt ei pitäisi hukata mekaanisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia, vaikka meillä on aiemmin kaikki uhrattu paperin eteen ja sahapuoli jätetty lapsipuolen asemaan.

Suuret konsernit ongelmana

– Yksityiset sahat sahaavat, vaikka eivät nyt kovin hulppeita aikoja eläkään. Suurin ongelma on suurten konsernien sahojen tilanne. Isot konsernit kieltäytyvät jopa myymästä sahojaan yksityisille.

Kiintoisana esimerkkinä Lepola mainitsee japanilaisten omistavan Misawa-sahan Mikkelissä. Se perustettiin, kun Suomesta ei löytynyt Japanin markkinoiden tarvitsemaa sahatavaraa.

Koska meillä on raaka-ainetta ja ammattitaitoa niin Lepola toivottaakin japanilaiset tervetulleeksi Suomen sahausmarkkinoille.

– Meidän omat metsäteollisuusjätit ovat pitäneet huolta metsäteollisuuden lamasta. Ihan se on ensisijaisesti itse aiheutettua. Toki globaali lamakin lisää tuskaa.

– Omilla virheellisillä ratkaisuilla on tultu tähän tilanteeseen. Stora-Ensokaan ei olisi voinut suurempia töppäyksiä tehdä. Ostettiin ylihintaan ja myytiin alihintaan. Sitten ne vielä ovat myyneet omat metsänsä. Esimerkiksi UPM ei ole myynyt metsiään ja se voi hankkia niistä puuta, jos markkinoilta ei ole saatavissa sopivaan hintaan.

Tuotannollinen metsäosaaminen on meillä huippua, mutta yritysjohdon osaamisessa on selvästi puutteita, kun alaa johdetaan lyhyen ajan voitontavoittelun pohjalta, vaikka metsäalalla päätöksissä pitäisi katsoa yhtä pitkälle kuin puun elinkaaren.

Mukana muutoksessa

Mekaanisen metsäteollisuuden aloilla työpaikat ovat vähentyneet ja tuotanto kasvanut. Työn tuottavuuskehitys on ollut erinomaista. Työntekijöitä on pantu kilometritehtaalle vuosien varrella paljonkin. Puheenjohtajan mukaan isoja virheitä on tehty siinäkin, että puunkorjuun koneellistuttua metsurit heitettiin pellolle eikä koulutettu metsäkoneenkuljettajiksi, joista nyt on ollut pulaa. Siinä yritykset kantoivat vastuunsa todella huonosti.

Jos yritykset kouluttavat työntekijöitään uuteen työhön, niin työntekijätkin ovat valmiimpia muutoksiin. Näin meillä olisi ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka tuntisivat olonsa turvalliseksi.

Puheenjohtaja Sakari Lepola ihmetteleekin, kuinka sitoutuneita alan työntekijät ovat työhönsä. Moni on kertonut, että 40 vuoden työuran aikana on yhtiön nimi ehtinyt vaihtua moneen kertaan. Työntekijät arvostavat sitä, että ovat saaneet olla mukana muutoksessa ja saman talon leivissä.

– Nämä ovat olleet uskollisempia yhtiölle kuin yksikään yhtiö heille. Eikä heitä ole sitoutettu lyhyeen pörssinousuun perustuvilla optioilla.

Suvantovaihe liittoyhdistymisissä

Puuliitto oli yksimielisesti TEAMin takana, mutta ei sen varaan Lepolan mukaan hirttäydytty. Kevään liittokokouksessa uudistettiin sääntöjä ja muutenkin päätöksiä tehtiin kahden vaihtoehdon varalle.

– 110 vuotta on jo hoidettu puualan työntekijöiden edunvalvontaa ja sitä tehdään jatkossakin. Nyt katsellaan uusia keinoja ay-liikkeen vahvistamiseksi. Paljon on mielipiteitä erilaisista yhdistymisvaihtoehdoista, mutta varsinaisia tunnusteluja ei meillä nyt ole meneillään mihinkään suuntaan.

– Nyt ovat ensin jäsenten asiat tapetilla, sillä mekaanisen metsäteollisuuden sopimus on katkolla.

Aino Pietarinen
kuvat Tuulikki Holopainen

jutun alkuun

 

Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola suomii kovin sanoin metsäkonsernien kvartaali johtamista. Hän muistuttaa, että metsän kierron "kvartaali" on sata vuotta. Foto: TUULIKKI HOLOPAINENTiedä tai arvaa
SAKARI LEPOLA

1. Ensimmäinen kesätyöpaikka
a) Kopran sahan lautatarhalla
b) lähettinä lähikaupassa
c) linja-autoaseman rahdissa
2. Ensimmäinen ammattiliitto
a) Maaseututyöväen liitto
b) Puu- ja erityisalojen ammattiliitto
c) Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto
3. Ensimmäinen ay-tehtävä
a) ammattiosaston nuorijaoston jäsen
b) lakkovahti
c) varaluottamusmies
4. Kokouksissa ottaa päähän
a) ikuiset myöhästelijät
b) turhanaikainen jaaritus
c) paperit ovat epäjärjestyksessä
5. Paras tapa rentoutua
a) lukea hyvää kirjaa
b) nukkua päiväunet
c) tiskata tiskit

 

Puuliitto

  • Puu- ja erityisalojen liitto, käyttönimeltään Puuliitto, on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö.
  • Sopimusalojensa asiantuntijana liitto solmii 13 työehtosopimusta.
  • Liittoon kuuluu yli 43 000 jäsentä.
  • Keskustoimisto on Helsingissä. Eri puolilla maata on 12 aluetoimistoa

 

vast.jpg (2628 bytes)

 

Palkkatyöläinen 7.10.2009 nro 8/09

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)