Kontinen organisoi luottamusmiehenä yhdessä työnantajan ja alan oppilaitoksen kanssa metsurien opinnot työn ohella. Metsähallituksen palkkalistoilla olevat metsurit suorittivat metsämestarin erikoisammattitutkinnon. Koulutus oli osa vähän koulutusta saaneiden aikuisten Noste-ohjelmaa. Viimeiset "Noste-metsurit" valmistuvat tänä syksynä. Osa tutkinnon suorittaneista miettii jo jatko-opintoja.

Reijo Kontinen harmittelee Noste-ohjelman päättymistä, sillä opiskelusta kiinnostuneita metsureita olisi vielä tulossa koulutukseen.

Kontisen ohella myös SAK:ssa ollaan pettyneitä siihen, että hallitus ei satsaa vähän koulutusta saaneiden aikuisten opiskelun tukemiseen. Aikuiskoulutuksen uudistamista pohtinut työryhmä ehdotti viime keväänä koulutuspaikkojen lisäämistä erityisesti tutkintoa vailla oleville aikuisille ja opiskelumaksujen poistamista heiltä. Näihin ehdotuksiin ei ensi vuoden budjetista ole näillä näkymin löytymässä rahaa.

Ammattitutkinnon hankkiminen ja oman osaamisen päivittäminen työuran aikana on tärkeää, sillä yhä useampi työntekijä vaihtaa uransa aikana työtehtävää, työpaikkaa tai jopa ammattialaa. Työelämän muutoksissa heikoimmilla ovat ne, joilla ei ole ammattitutkintoa. Vailla ammatillista tutkintoa on noin 300 000 työikäistä ihmistä. Heistä monet ovat SAK:laisia ja yli 50-vuotiaita.

Pulpettikammo esteenä

Noste-ohjelmassa tuettiin erityisesti työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Monelle iäkkäämmälle, vähän koulutusta saaneelle työntekijälle työssä oppiminen on paras tapa opiskella ja tehdä oma osaaminen näkyväksi.

– Ikääntyvien mahdollisuuksia kouluttautua heikentää usein puutteellinen peruskoulutus. Jos asiatekstien ymmärtäminen ja lukeminen on hankalaa, voi kynnys lähteä koulutukseen nousta korkeaksi, sanoo tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Lilja puhui palkansaajajärjestöjen Osaaminen, koulutus ja työurat seminaarissa Helsingissä.

Lilja on selvittänyt ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistumista ja koulutustarvetta muun muassa iän ja pohjakoulutuksen mukaan. Häntä mietityttää, miten työntekijä uskaltaa yhä kovempien tehokkuusvaatimusten paineessa tuoda esiin sen, että hänen osaamisessaan on puutteita ja opiskeluun tarvittavat oppimisen taidot ovat riittämättömät. Jos tätä ei uskalla sanoa, seurauksena voi olla uupuminen työssä ja ennenaikainen eläköityminen.

Metsurien opinnot kestivät työn ohella vuoden. Opiskelijoiden ikähaitari oli 36-vuodesta 63-vuoteen. Keski-ikä oli 51 vuotta. Reijo Kontinen sanoo, että moni metsuri kärsi aluksi pulpettikammosta, koulunpenkille palaaminen ei innostanut. Työuraa metsureilla oli takana 20–30 vuotta.

– He todella osaavat ammattinsa mutta opintojen läpivieminen oli silti monelle varsinainen sankariteko.

Hankalimpia olivat Kontisen mukaan atk-opinnot ja koulutuksen aluksi suoritettu luonnonhoitotutkinto.

Reijo Kontinen kiittelee työnantajaa, joka kannusti työntekijöitään opiskelemaan. Suoritettu tutkinto näkyy palkassa ja osalla metsureista myös työtehtävät ovat muuttuneet.

– Tärkeintä on kuitenkin ollut se, että vuosikymmenten varrella kertynyt ammattitaito ja osaaminen on saatu näkyviin.

Osaamista hukataan

Aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta on tutkittu melko vähän. Tehtyjen tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä, että henkilöstökoulutuksen avulla on mahdollista vaikuttaa työurien pituuteen. Myös iäkkäämpien työntekijöiden koulutus kannattaa, Reija Lilja sanoo ja viittaa pohjoismaiseen selvitykseen 1990-luvun puolivälistä. Liljan osuus selvityksessä käsitteli varhaisen eläköitymisen syitä Suomessa. Sen mukaan yli 55-vuotiaina henkilöstökoulutukseen säännöllisesti osallistuneet ovat 64-vuotiaina huomattavasti useammin työssä kuin kouluttamattomat.

– Tuloksessa on huomioitava myös muut työhyvinvointia lisäävät tekijät. Työpaikoilla, joissa henkilöstön koulutuksesta huolehditaan, asiat ovat muutenkin yleensä hyvin.

Dosentti Anneli Leppänen Työterveyslaitokselta sanoo, että ammatillisella osaamisella on yhteys hyvinvointiin työssä. Työhyvinvointi puolestaan tukee työtehtävien hallintaa. Kyse on hyvästä kehästä, josta kaikkia osapuolet – niin työnantaja, työyhteisö kuin yksittäinen työntekijä hyötyvät.

Anneli Leppänen on tehnyt väitöskirjansa työhyvinvoinnin ja osaamisen yhteydestä. Hän on tutkinut työtehtävien hallintaan liittyvää osaamista muun muassa paperi- ja elintarviketeollisuudessa sekä keittiötyössä.

Lilja ja Leppänen korostavat johtamisen merkitystä työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. He ovat huolissaan siitä, että tänä päivänä työntekijöiden ammatillista osaamista ei mielletä yrityksissä osaksi niiden keskeistä strategiaa.

Palkansaajajärjestöjen seminaarissa puhunut Leppänen sanoo, että osaaminen on aina "tuotettua" eli organisaatiolla ja johtamisella on suuri merkitys siinä, hallitsevatko ihmiset työnsä ja pystyvätkö he hyödyntämään täysimääräisesti osaamistaan.

– Suomessa on edelleen valitettavan paljon työpaikkoja, joissa yksilöiden kaikkea osaamista ei saada käyttöön, Anneli Leppänen sanoo.

Pirjo Pajunen
kuva Kaisa Siren