Hallitus esittää työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan myöntämistä pääsääntöisesti kerralla viideksi vuodeksi. Käytännössä tämä heikentää huomattavasti työehtojen valvontaa erityisesti oleskeluluvan myöntämisen jälkeen.

SAK:n mielestä nykyinen oleskelulupakäytäntö, jossa työlupa myönnetään ensin vuodeksi, olisi säilytettävä. Lakiin olisi myös kirjattava, että työnantajan on ilmoitettava sanktion uhalla työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä ja päättymisen syy maahanmuuttovirastolle.

Jos hallituksen esitys toteutuu, erityisen heikoilla ovat työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa viiden vuoden oleskeluluvan aikana tai eivät ole sellaista koskaan todellisuudessa edes saaneet.

– He ovat haavoittuvassa asemassa ja suuressa riskissä siirtyä harmaan talouden piiriin, jos haluavat pysyä Euroopassa. Pahimmillaan he voivat altistua ihmiskaupalle, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka.

Hallituksen esitys ei myöskään sisällä nykylain vaatimusta, jonka mukaan työnantajan on selvitettävä työntekijän toimeentulon riittävyys. Jos tämä selvitysvelvollisuus jätetään laista pois, käytännössä edesautetaan sellaisten yritysten toimintaa, jotka ovat kiinnostuneita ulkomaisen halvan työvoiman käyttämisestä, SAK:ssa pelätään.

Valvonta puutteellista

Palkansaajajärjestöt ovat esittäneet resurssien lisäämistä valvontaan mutta lakiesityksessä tätä ei ole huomioitu. Hallituskaudella resursseja on päinvastoin ajettu alas muun muassa lakkauttamalla keskusrikospoliisin ulkomaalaisen työvoiman tutkintayksikkö ja vähentämällä työsuojeluviranomaisten valvontaresursseja. Uudessa lakiesityksessä ei myöskään esitetä lisäresursseja ennakkovalvontaan maahanmuuttovirastolle.

Jos hallituksen esitys toteutuu, maahanmuuttovirasto ei selvittäisi itse työluvan keskeisten työehtojen täyttymistä vaan ne todettaisiin täytetyksi, kun työnantaja vakuuttaa ehtojen olevan kunnossa. Uutta toimintatapaa perustellaan sillä, että maahanmuuttoviraston toimivaltaan ja asiantuntemukseen ei kuulu työehtosopimusten tuntemus ja niiden tulkinta vaan virasto on tältä osin yhteydessä työsuojeluviranomaisiin ja työmarkkinajärjestöihin. Lakiesityksessä ei Pia Björkbackan mukaan kuitenkaan ole konkreettisia välineitä yhteistyön kehittämiseksi.

SAK:ssa katsotaan, että työnantajan vakuutus ei ole riittävä keino varmistaa ulkomaisen työntekijän työehtojen toteutuminen.

– Olisi erittäin tärkeää, että maahanmuuttovirasto selvittää itse, täyttyvätkö oleskeluluvan keskeiset ehdot. Uskottavan ennakkovalvonnan varmistamiseksi maahanmuuttovirastoon on koulutettava ja palkattava tes-asiat hallitsevia ihmisiä töihin.

Nykyisen lain mukaan työmarkkinajärjestöt osallistuvat työntekijöiden oleskelulupien myöntämiskäytäntöjen seurantaan ja sen arvioimiseen, millä aloilla ja alueilla ulkomaiselle työvoimalle on tarvetta. SAK haluaa, että tämä käytäntö kirjataan selkeästi myös uudistettuun lakiin.