Työkyvyttömyyden takia jäi vuonna 2009 eläkkeelle 23 900 henkeä keskimäärin jo 52-vuotiaana. Samaan aikaan vanhuuseläkkeelle jäi ensimmäinen suuri ikäluokka, 40 600 henkeä. He siirtyivät eläkkeelle keskimäärin 63-vuotiaana. Vielä vuonna 2008 vanhuuseläkkeelle jääviä oli vain hieman työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä enemmän.

Työmarkkinajärjestöjen mielestä työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen eteen voidaan tehdä työpaikoilla paljon nykyistä enemmän. Järjestöjen yhteinen työryhmä jätti tammikuun lopussa esityksensä siitä, miten suomalaisten työurat saataisiin jatkumaan nykyistä pidempään. Tavoitteena on, että vuonna 2025 suomalaiset jäisivät keskimäärin kolme vuotta nykyistä myöhemmin eli noin 63-vuotiaana eläkkeelle.

Työryhmän yksimielinen esitys on muhkea paketti erilaisia toimenpiteitä, joiden vaikuttavuudesta on viime viikot kiistelty julkisuudessa. Työryhmä itse haarukoi esitystensä nostavan suomalaisten eläkkeelle jäämisikää reilulla vuodella. Palkansaajapuolen näkemyksen mukaan tämä yhdistettynä vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksiin riittää täyttämään kolmen vuoden tavoitteen.

Vaikuttavuutta seurataan

Työryhmän esitykset halutaan toteuttaa nopealla aikataululla ja esitysten valmistelu jatkotyöryhmissä on jo käynnissä.

– Tavoitteena on edetä siten, että jatkotyö valmistuisi vielä tämän vuoden aikana ja vuonna 2011 päästäisiin toteuttamaan ainakin jo osaa esitettyjä toimenpiteitä, sanoo SAK:n koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen. Hän toimi työelämätyöryhmän toisena sihteerinä.

Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet seuraavansa ehdotusten toimeenpanoa ja vaikuttavuutta tiiviisti. Oman arvionsa keinojen vaikuttavuudesta tekee myös teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD hallituksen pyynnöstä.

Työryhmän esitykset jakaantuvat neljään toimenpidekokonaisuuteen: työterveyshuollon kattavuuden ja tehon parantamiseen, varhaiseen puuttumiseen työkyvyn ongelmiin, työhyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin työpaikoilla ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen työuran alussa ja sen aikana.

Erityistä huomiota esityksissä kiinnitetään pienillä työpaikoilla työskentelevien ja epätyypillistä työtä tekevien aseman parantamiseen. Tavoitteena on, että esimerkiksi tietoa työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista olisi helposti saatavilla ja myös lyhyissä työsuhteissa työskentelevät pääsisivät säännöllisen työterveyshuollon piiriin.

Työterveyshuollon kattavuudessa on paljon parannettavaa, sillä SAK:n arvion mukaan työterveyshuollon ulkopuolella on yrittäjät mukaan lukien noin 500 000 työikäistä suomalaista.

Enemmän ennaltaehkäisyä

Pienten työpaikkojen avuksi työryhmä haluaa työterveyshuoltopalveluiden toimintamallin, joka olisi tarjolla kaikissa kunnissa. Toimintamallissa määriteltäisiin muun muassa kenen vastuulla työterveyshuollon järjestäminen on pitkissä alihankintaketjuissa ja vuokratyössä.

Työryhmän mielestä myös perusteilla oleva kansallinen terveysarkisto pitää valjastaa työikäisen väestön terveyden seurantaan.

Työryhmä haluaa, että lainsäädännön edellyttämät työhöntulo- ja määräaikaistarkistukset tehdään säännöllisin väliajoin alasta ja työsuhteen pituudesta riippumatta. Myös työttömät on saatava säännöllisen työterveysseurannan piiriin. Esimerkiksi työllistymisohjelmaan voitaisiin sisällyttää työnhakijan työkyvyn arviointi ja seuranta.

– Jos työkyvyttömyyseläkkeitä halutaan vähentää, työntekijän terveyden ja työkyvyn heikkenemiseen pitää puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena tulee olla, että pitkältäkin sairauslomalta palataan töihin, sanoo Saana Siekkinen.

Porkkanaksi työryhmä esittää, että sairausloman pitkittyessä yli 90 päivän Kela edellyttää työterveyshuoltoa kartoittamaan yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa henkilön mahdollisuudet palata työhön.

Työryhmä kannattaa jo SATA-komitessa tehtyä esitystä, jossa ennaltaehkäisyyn panostava työterveyshuolto pääsisi korkeamman 60 prosentin korvaustason piiriin.

Työhyvinvointia yhteistyössä

Työssä jatkamista ja työntekijöiden työkyvyn säilymistä tukeva toiminta halutaan osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa. Työryhmä esittää työsuojelun valvontalakia täydennettäväksi niin, että työntekijän ja työnantajan yhteistoiminnassa käsiteltäviin asioihin lisätään työssä jatkamista tukeva toiminta ja ohjelmat.

Saana Siekkisen mukaan tämä mahdollistaa sen, että luottamusmiehet voivat nostaa työhyvinvointiin, kuten esimerkiksi työaikoihin liittyviä asioita yhteiseen neuvottelupöytään.

Työryhmä ehdottaa, että Työturvallisuuskeskus perustaa erityisesti pieniä työpaikkoja palvelemaan työhyvinvoinnin palvelukeskuksen, jonka tehtävänä olisi tarjota käytännönläheisiä työkaluja ja palveluita työhyvinvoinnin konkreettiseksi edistämiseksi työpaikoilla.

Palvelukeskus tarjoaisi välineitä muun muassa työaikojen, kuten terveellisen vuorotyöjärjestelmän, uusien työn organisointitapojen ja ikäohjelmien sekä hyvän johtamisen ja esimiestyön toteuttamiseen työpaikoilla.

Työhyvinvointia lisää tutkitusti mahdollisuus oman ammattitaidon päivittämiseen ja tunne omien työtehtävien riittävästä hallinnasta. Työryhmä kiirehtiikin ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen sisältyvien ehdotusten toimeenpanoa, sillä ne helpottavat opiskelua työuran lomassa.

Nuorille opiskelupaikka

Työryhmä esittää myös toimenpiteitä, joilla nuorten siirtymistä työelämään voidaan nopeuttaa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on tiivistettävä kaikilla koulutusasteilla. Työvoiman tarvetta eri aloilla olisi pystyttävä ennakoimaan nykyistä paremmin, jotta koulutettujen määrä ja osaaminen vastaisi todellisia tarpeita. Tämä myös ehkäisisi nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Työryhmä korostaa, että kaikille perusopetuksen päättäville on varmistettava opiskelupaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, kymppiluokalla tai työpajassa. Lisäksi kunnissa on määriteltävä viranomainen, joka vastaa nuorten ohjauksesta.

Työryhmä patistaa vähentämään koulutuksen keskeyttämisiä muun muassa opinto-ohjauksen avulla ja nopeuttamaan pääsyä korkea-asteen opintoihin alakohtaista yhteisvalintaa kehittämällä.

Pirjo Pajunen
kuva Tuulikki Holopainen