LO:n puheenjohtajan Harald Børstingin mielessä läikähti lämpimästi, kun hän kiipesi tuona tiistai-iltapäivänä puhujapönttöön ja vilkaisi edessään olevaa joukkoa, teollisuustyöläisiä, sairaanhoitajia, päivähoidon työntekijöitä.

– Vaadimme, että paketti vedetään pois. Ja aiomme seisoa tässä, kunnes äänemme kuullaan, sanoi LO:n puheenjohtaja. Kuusikymmentuhatpäinen yleisö vastasi huutamalla yksimielisesti täyttä kurkkua.

Kampanja kiertää maata

– Olen erityisen iloinen siitä, että mielenosoitukseen osallistui kaikenlaista väkeä. Aivan tavallisia ihmisiä, jotka halusivat tuulettaa turhautumistaan, sanoo Harald Børsting tavatessaan Palkkatyöläisen haastattelijan LO:n talossa Islands Bryggellä Kööpenhaminassa.

Hän paljastaa kahvikupin äärellä, että lämmin kesä ei ole ollenkaan laimentanut ay-liikkeen kiukkua hallituksen ja sen tukipuolueena pian kymmenen vuotta toimineen kansanpuolueen leikkauspakettia kohtaan. Taistelu poliittisten muutosten puolesta Tanskassa on nyt noussut LO:n tärkeimmäksi tehtäväksi. Keskusjärjestö käynnistikin elokuun puolivälissä kampanjan, jonka tunnuksena on "Tag Danmark Alvorligt", ottakaa Tanska vakavasti.

Kampanjan on määrä jatkua ainakin ensi syksynä pidettäviin parlamenttivaaleihin saakka. Harald Børsting lähtee kiertämään maata heti kampanjan alusta alkaen. Tavoitteena on koota mahdollisimman paljon ihmisiä keskustelemaan Tanskan edessä olevista haasteista.

Ruohonjuuritason jäsenhankintaa

Vaikka poliittisen muutoksen aikaansaaminen on juuri nyt LO:n tärkein tehtävä, Børsting ei edes yritä salata sitä, että keskusjärjestön suurin haaste on uusien jäsenten hankkiminen ay-liikkeeseen. Jäsenkato on viime vuosina jälleen kiihtynyt, ja nykyään LO:n jäsenliitoissa on alle miljoona aktiivista palkansaajaa.

Harald Børsting osallistuu jäsenhankintakampanjaan omistamalla joka kuukausi yhden työpäivänsä siihen, että pistäytyy kuudella, seitsemällä työpaikalla. Tämän ruohonjuuritason dialogin avulla hän pystyy muodostamaan käsityksen siitä, mitä työpaikoilla puhutaan. Ja samalla jäsenkunta kokee, ettei puheenjohtaja piilottele toimistossa Kööpenhaminassa.

– Nämä käynnit antavat minulle paremman ja konkreettisemman kuvan ja käsityksen ongelmista, mikä on tällä tasolla toimivalle luottamusmiehelle todella tärkeää. Työpaikkakäynnit viestittävät samalla sitä, että me LO:ssa olemme olemassa jäseniä varten eikä päinvastoin. Uskon myös, että työpaikkakäynnit edistävät jäsenhankintaa, ja että voin osaltani auttaa saamaan mukaan joitakuita epäilijöitä, sanoo Børsting ja iloitsee "uudeksi suunnaksi" nimittämästään ilmiöstä.

– Vaikuttaa siltä, että olemme saamassa nuorista paremman otteen. Aiemmin nuoret ihailivat juppeja mutta enää ei olla sitä mieltä, että ihminen on idiootti, jos haluaa kuulua johonkin yhteisöön. Tähän ilmiöön on tartuttava, kun haluamme puhua uusien jäsenten hankkimisesta, ay-liikkeen tämän hetken suurimmasta haasteesta.

Yhdistymiset jatkuvat

Toisen ison ongelman aiheuttavat liittojen yhdistymiset ja talous. LO:n edellisestä jäsenmaksun korotuksesta on kulunut kymmenen vuotta. Organisaation on mukauduttava talouden ehtoihin. Siksi LO:n tehtävät ja velvollisuudet suhteessa liittoihin määritellään nyt huolellisesti, ja niistä sovitaan kongressikaudeksi kerrallaan. Viimeksi, vuonna 2007, tuloksena oli sopimus kuudesta ydintehtävästä ja viidestä konkreettisesta hankkeesta, jotka liittyvät muun muassa LO:n kuuden paikallisjaoston näkyvyyden lisäämiseen.

– Voidaan sanoa, että liitot vastaavat yksittäisistä toimialoista, kun taas LO kantaa vastuun yleisemmistä ja poliittisista kysymyksistä. "Tag Danmark Alvorligt" -kampanja on tästä hyvä esimerkki, sanoo Harald Børsting.

LO valmistelee parhaillaan tulevia näköaloja käsittelevää raporttia, jossa käsitellään kongressikauden 2011 – 2015 tehtäviä.

Liittofuusiot näyttävät jatkuvan. Tanskalaisessa ay-liikkeessä on jo tapahtunut muutamia yhdistymisiä. Toistaiseksi suurin on SID:n ammattiin kouluttamattomien ja KaD:n naisten liitto. Nämä ryhmät ovat nyt järjestäytyneet 3F:ään. Juuri heidän puheenjohtajansa ehdotti vuosi sitten, että LO:n kaikkien liittojen tulisi yhdistyä yhdeksi ainoaksi suurliitoksi. Niin pitkälle ei sentään ole vielä päästy, mutta ensi vuoden alussa TIB:stä – puu-, teollisuus ja rakennus – tulee osa 3F:ää.

– Käytännössä LO:lla ei ole osaa eikä arpaa liittojen yhdistymisneuvotteluissa. Ne päätökset tehdään kokonaan liitoissa. Mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei yksittäisen liiton jäsenmäärä ja koko ole ratkaiseva tekijä. Keskeistä on se, kuinka ollaan yhteydessä jäsenistöön.

– Fuusioiden myötä resurssien hyödyntäminen voi parantua esimerkiksi hallinnossa, mutta on syytä tarkkailla, kuinka yhdistyminen vaikuttaa yhteydenpitoon jäsenistön kanssa ja mitä se tekee paikallisdemokratialle, Harald Børsting toteaa.

LO vuonna 2025?

– LO:n on kaiken aikaa oltava valmis sopeutumaan ja uudistumaan työmarkkinoiden mukana. Tulevan viiden vuoden aikana panostamme voimakkaasti siihen, että suora keskustelu jäsenten kanssa ongelmien ratkaisemiseksi tehostuu. Ydintehtävät pysyvät silti jatkossakin samoina.

– Pidämme tiukasti kiinni sopimusjärjestelmästä ja neljästä keskeisestä asiakokonaisuudesta, jotka ovat työllisyys, koulutus, työympäristö ja tulonjakopolitiikka. Näin on toimittu kaikkien niiden 36 vuoden ajan, jotka olen luottamustehtävissä ollut. Luullakseni edessäpäin on edelleen keskusteluja, joissa aiheet ovat samoja kuin ennenkin, sanoo Harald Børsting.

Morten Bruun
kuva Jan Sommer