vane.jpg (302 bytes)

Työkaluja perheen arjen hallintaan

Työkaluja perheen arjen hallintaan
Löydä elämä
Arjen hallinnan avaimia

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen yhtälö on vielä ratkaisematta. SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto sanoo, että meiltä puuttuvat konkreettiset työkalut, joilla asialle voitaisiin tehdä jotain. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu joitakin konkreettisia keinoja työn ja perheen yhdistämiseen.

Arjen paineet ja työn stressi merkitsevät kovaa arkea. Joka paikassa meiltä vaaditaan paljon. Monien on vaikea löytää tasapainoa ja riittävästi aikaa lepäämiseen ja oleiluun. Elämäntaidon valmentaja Giséla Linde toteaa, että elämme suurten suoritus- ja täydellisyysvaatimusten aikaa.

Työkaluja perheen arjen hallintaan

  – Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen yhtälöstä puhutaan nykyään paljon, mutta keskustelusta puuttuvat usein konkreettiset Katja Veirto pitää hyvänä, että hallitusohjelma on tuomassa konkreettisia keinoja perheen ja työn yhdistämiseen. Kuva: Tuulikki Holopainentyökalut, joilla asialle voitaisiin tehdä jotain, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto.

– Positiivinen asia lapsiperheiden kannalta on kuitenkin se, että uusi hallitusohjelma on tuomassa konkreettisia ja hyvä keinoja perheen ja työn yhdistämiseen.

Katja Veirto on itse mukana edellisen hallituksen asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on muun muassa selvittää, kuinka rohkaista isiä vanhempainlomalle ja kuinka jakaa kustannuksia.

– Kaikki riippuu nyt rahoituksesta. Palkansaajapuolella ollaan sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä, jossa kustannukset jaetaan työnantajien, palkansaajien ja valtion kesken, on toimiva, Veirto toteaa.

Mutta vaikka 70 prosenttia isistä pitää nykyään isyyslomaa, perinteiset sukupuoliroolit jyräävät edelleen vahvasti. Kompromisseja työelämässä perheen parhaaksi tekevät useimmiten edelleen naiset.

Joustavuutta perheen arkeen

Uudessa hallitusohjelmassa luvataankin siksi suosia lapsiperheitä eri tavoin, muun muassa tuomalla järjestelmään lisää joustavuutta.

Hallitusohjelmassa on esimerkiksi sitouduttu muuttamaan päivähoitomaksuja siten, että ne vastaavat paremmin sovittua hoitoaikaa. Maksut jakautuvat nykyään hyvin joustamattomasti osa- ja kokopäivähoidon välillä, eivätkä juurikaan ota huomioon vanhempien työaikojen vaihteluja. Jos vanhemmat tekevät lyhyempää työpäivää, päivähoitomaksuja ei sovitella alaspäin, jos osa-aikaisen hoidon rajat ylittyvät.

– Tässä voi olla yksi syy siihen, että suomalaiset vanhemmat sanovat toivovansa mahdollisuutta osa-aikatyöhön, mutta hyvin harva kuitenkaan valitsee osa-aikaisuutta käytännössä, Veirto sanoo.

Muissa pohjoismaissa, joissa ei ole tarjolla meidän kotihoidontukeamme muistuttavaa järjestelmää ja osa-aikatyötä tehdään paljon useammin. Suomessa kulttuuriin kuuluu, että ollaan joko kokopäivätyössä tai kotona lasten kanssa täysipäiväisesti. Välimuotoja ei juuri esiinny. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on Suomessa suurin piirtein samalla tasolla kuin Italiassa, mikä kuvaa tilannetta melko hyvin, kertoo Veirto.

Nyt hallitusohjelmassa luvataan katsoa, kuinka kotihoidontukea voitaisiin kehittää niin, ettei siitä tule työllisyyden estettä.

– Kotihoidontuki on vaihtoehto päivähoidolle, mutta tässäkin tarvitaan joustoa, jottei kukaan jätä menemättä töihin siitä pelosta, että tuet menevät, Katja Veirto tähdentää.

Uuteen hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että tulee pohtia osa-aikaisen hoitorahan korottamista, mikä toivon mukaan olisi helpotus niille, jotka haluaisivat tehdä töitä osa-aikaisesti. Nykyään osa-aikainen hoitoraha on vain 90 euroa ja se myönnetään vain alle kolmivuotiaille ja ensimmäisellä ja toisella luokalla koulussa oleville lapsille. 3–6-vuotiaat lapset jäävät siis kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Myös vanhempainlomajärjestelmää pitää parantaa. Tärkeä asia on myös lupaus aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä koululaisille.

Nina Colliander-Nyman

jutun alkuun

 

Löydä elämä

  Arki on kovaa, vaikka elämä olisi hyvääkin. Työssä on stressiä ja paineita, joka paikassa vaaditaan paljon. Monien on vaikea löytää tasapainoa ja riittävästi aikaa lepäämiseen ja oleiluun.

Giséla Linde puhuu lämpimästi hyvän keskustelun voimasta. Kuva: Patrik Lindström– Elämme suurten suoritus- ja täydellisyysvaatimusten aikaa. Edustamme koko ajan. On näytettävä, että on onnistunut ja onnellinen. Median antama kuva on vahva ja hyvin stailattu, jossa ihminen kadottaa helposti oman hiljaisen kaipauksensa, sanoo elämäntaidon valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Giséla Linde.

Sekin, mikä meidät saa tuntemaan itsemme hyvinvoiviksi ja rauhoittumaan, muuttuu eräänlaiseksi suoritukseksi, esimerkiksi facebook-statuksen päivittäminen.

– On helppo tuntea itsensä riittämättömäksi, kun lukee mitä kaikkea muut ovat tehneet ja suorittaneet. Siitä saa stressin, jos itsellä ei ole aikaa tai varaa tehdä sitä, mitä kaikki muut näyttävät tekevän. Meidän pitäisi oivaltaa kuinka voimme tehdä vähemmän ja olla vähän enemmän.

– Emme voi koko aikaa vain pyrkiä tavoitteeseemme, vaan meillä pitää olla myös omaa iloa.

Linde kannustaa löytämään elämän, joka antaa enemmän energiaa kuin vie.

Nina Colliander-Nyman

jutun alkuun

 

Arjen hallinnan avaimia

1. Katso itseäsi lempein silmin

Ole oma paras ystäväsi. Piiskaamme usein itseämme ja tunnemme itsemme riittämättömiksi tai tyhmiksi, koska olemme tehneet niin tai näin. Mutta kenestäkään ei ole koskaan tullut parempaa ihmistä siksi, että häntä on haukuttu idiootiksi. Ota vastuu siitä mitä ajattelet ja sanot, ja oivalla että se todella muuttaa asioita, mutta mieti voitko olla tuomitsematta itseäsi ja muita.

2. Tee yksi asia kerrallaan

Kokeile tehdä arjen askareita kaikin aistein ajattelematta muuta. Valitse homma, jonka usein teet ohimennen, vaikkapa hampaiden harjaus. Testaa pari viikkoa ja katso mitä tapahtuu. Usein nimittäin kuvittelemme, että olemme tehokkaampia, kun teemme montaa asiaa yhtä aikaa, mutta joka kerta kun hajotamme itseämme, aivojen pitää saada aikaa ja energiaa uudelleenjärjestäytymiseen. Se johtaa siihen, että stressaannumme, vaikka ehkä tunnemmekin itsemme tehokkaiksi.

3. Katsele maailmaa vasta-alkajan silmin

Ole utelias ympärilläsi olevaa kohtaan, äläkä suhtaudu mihinkään itsestäänselvyytenä. Se on hyvä tapa koulia omaa herkkyyttään. Teemme asioita usein automaattisesti ja meillä on ennakkokäsityksiä ihmisistä ja asioista ympärillämme. Matkaillessamme katselemme asioita aivan eri tavoin kuin kotona, koska emme luule, että tiedämme jo kaiken. Leiki sen sijaan turistia omassa elämässäsi.

4. Ota ilosi ja stressisi todesta

Aivan pienet asiat voivat saada arjen sujumaan ja arkeahan meidän pitää elää. Saatamme joskus kuljeksia kokonaisen iltapäivän hiukan janoisina sen sijaan että käyttäisimme tovin vesilasillisen hakemiseen. Mutta jos osoitamme itseämme kohtaan sen verran kunnioitusta, ettemme viittaa kintaalla sille mikä saa meidät stressaantumaan tai voimaan hyvin, niin näemme helpommin mitä meidän pitää muuttaa.

5. Lepää

Emme aina varaa itsellemme tarpeeksi aikaa nukkumiseen, joten kokeile mennä nukkumaan tuntia aikaisemmin 3–4 päivänä viikossa ja katso mitä tapahtuu. Tai yritä pitää yksi lepopäivä viikossa. Kroppa oppii, että juuri sinä päivänä en tee mitään rasittavaa.

 

Netti-Palkkatyöläinen 25.10.2011

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)