
Työkaluja perheen arjen
hallintaan
Työkaluja
perheen arjen hallintaan
Löydä elämä
Arjen hallinnan avaimia
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen yhtälö on vielä ratkaisematta.
SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja
Veirto sanoo, että meiltä puuttuvat konkreettiset työkalut, joilla asialle
voitaisiin tehdä jotain. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu joitakin konkreettisia
keinoja työn ja perheen yhdistämiseen.
Arjen paineet ja työn stressi merkitsevät kovaa arkea. Joka paikassa meiltä
vaaditaan paljon. Monien on vaikea löytää tasapainoa ja riittävästi aikaa
lepäämiseen ja oleiluun. Elämäntaidon valmentaja Giséla
Linde toteaa, että elämme suurten suoritus- ja täydellisyysvaatimusten aikaa.
Työkaluja
perheen arjen hallintaan
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen
yhtälöstä puhutaan nykyään paljon, mutta keskustelusta puuttuvat usein konkreettiset työkalut, joilla asialle voitaisiin tehdä jotain, sanoo SAK:n
sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto.
Positiivinen asia lapsiperheiden kannalta on
kuitenkin se, että uusi hallitusohjelma on tuomassa konkreettisia ja hyvä keinoja
perheen ja työn yhdistämiseen.
Katja Veirto on itse mukana edellisen hallituksen asettamassa työryhmässä, jonka
tehtävänä on muun muassa selvittää, kuinka rohkaista isiä vanhempainlomalle ja
kuinka jakaa kustannuksia.
Kaikki riippuu nyt rahoituksesta. Palkansaajapuolella ollaan sitä mieltä,
että nykyinen järjestelmä, jossa kustannukset jaetaan työnantajien, palkansaajien ja
valtion kesken, on toimiva, Veirto toteaa.
Mutta vaikka 70 prosenttia isistä pitää nykyään isyyslomaa, perinteiset
sukupuoliroolit jyräävät edelleen vahvasti. Kompromisseja työelämässä perheen
parhaaksi tekevät useimmiten edelleen naiset.
Joustavuutta perheen arkeen
Uudessa hallitusohjelmassa luvataankin siksi suosia lapsiperheitä eri tavoin, muun
muassa tuomalla järjestelmään lisää joustavuutta.
Hallitusohjelmassa on esimerkiksi sitouduttu muuttamaan päivähoitomaksuja siten,
että ne vastaavat paremmin sovittua hoitoaikaa. Maksut jakautuvat nykyään hyvin
joustamattomasti osa- ja kokopäivähoidon välillä, eivätkä juurikaan ota huomioon
vanhempien työaikojen vaihteluja. Jos vanhemmat tekevät lyhyempää työpäivää,
päivähoitomaksuja ei sovitella alaspäin, jos osa-aikaisen hoidon rajat ylittyvät.
Tässä voi olla yksi syy siihen, että suomalaiset vanhemmat sanovat toivovansa
mahdollisuutta osa-aikatyöhön, mutta hyvin harva kuitenkaan valitsee osa-aikaisuutta
käytännössä, Veirto sanoo.
Muissa pohjoismaissa, joissa ei ole tarjolla meidän kotihoidontukeamme muistuttavaa
järjestelmää ja osa-aikatyötä tehdään paljon useammin. Suomessa kulttuuriin kuuluu,
että ollaan joko kokopäivätyössä tai kotona lasten kanssa täysipäiväisesti.
Välimuotoja ei juuri esiinny. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on
Suomessa suurin piirtein samalla tasolla kuin Italiassa, mikä kuvaa tilannetta melko
hyvin, kertoo Veirto.
Nyt hallitusohjelmassa luvataan katsoa, kuinka kotihoidontukea voitaisiin kehittää
niin, ettei siitä tule työllisyyden estettä.
Kotihoidontuki on vaihtoehto päivähoidolle, mutta tässäkin tarvitaan
joustoa, jottei kukaan jätä menemättä töihin siitä pelosta, että tuet menevät,
Katja Veirto tähdentää.
Uuteen hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että tulee pohtia osa-aikaisen hoitorahan
korottamista, mikä toivon mukaan olisi helpotus niille, jotka haluaisivat tehdä töitä
osa-aikaisesti. Nykyään osa-aikainen hoitoraha on vain 90 euroa ja se myönnetään vain
alle kolmivuotiaille ja ensimmäisellä ja toisella luokalla koulussa oleville lapsille.
36-vuotiaat lapset jäävät siis kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Myös
vanhempainlomajärjestelmää pitää parantaa. Tärkeä asia on myös lupaus aamu- ja
iltapäivätoiminnan järjestämisestä koululaisille.
Nina Colliander-Nyman

Löydä elämä
Arki on
kovaa, vaikka elämä olisi hyvääkin. Työssä on stressiä ja paineita, joka paikassa
vaaditaan paljon. Monien on vaikea löytää tasapainoa ja riittävästi aikaa
lepäämiseen ja oleiluun.
Elämme suurten suoritus- ja täydellisyysvaatimusten aikaa.
Edustamme koko ajan. On näytettävä, että on onnistunut ja onnellinen. Median antama
kuva on vahva ja hyvin stailattu, jossa ihminen kadottaa helposti oman hiljaisen
kaipauksensa, sanoo elämäntaidon valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Giséla Linde.
Sekin, mikä meidät saa tuntemaan itsemme hyvinvoiviksi ja rauhoittumaan, muuttuu
eräänlaiseksi suoritukseksi, esimerkiksi facebook-statuksen päivittäminen.
On helppo tuntea itsensä riittämättömäksi, kun lukee mitä kaikkea muut
ovat tehneet ja suorittaneet. Siitä saa stressin, jos itsellä ei ole aikaa tai varaa
tehdä sitä, mitä kaikki muut näyttävät tekevän. Meidän pitäisi oivaltaa kuinka
voimme tehdä vähemmän ja olla vähän enemmän.
Emme voi koko aikaa vain pyrkiä tavoitteeseemme, vaan meillä pitää olla
myös omaa iloa.
Linde kannustaa löytämään elämän, joka antaa enemmän energiaa kuin vie.
Nina Colliander-Nyman

Arjen hallinnan avaimia
1. Katso itseäsi lempein silmin
Ole oma paras ystäväsi. Piiskaamme usein itseämme ja tunnemme itsemme
riittämättömiksi tai tyhmiksi, koska olemme tehneet niin tai näin. Mutta
kenestäkään ei ole koskaan tullut parempaa ihmistä siksi, että häntä on haukuttu
idiootiksi. Ota vastuu siitä mitä ajattelet ja sanot, ja oivalla että se todella
muuttaa asioita, mutta mieti voitko olla tuomitsematta itseäsi ja muita.
2. Tee yksi asia kerrallaan
Kokeile tehdä arjen askareita kaikin aistein ajattelematta muuta. Valitse homma, jonka
usein teet ohimennen, vaikkapa hampaiden harjaus. Testaa pari viikkoa ja katso mitä
tapahtuu. Usein nimittäin kuvittelemme, että olemme tehokkaampia, kun teemme montaa
asiaa yhtä aikaa, mutta joka kerta kun hajotamme itseämme, aivojen pitää saada aikaa
ja energiaa uudelleenjärjestäytymiseen. Se johtaa siihen, että stressaannumme, vaikka
ehkä tunnemmekin itsemme tehokkaiksi.
3. Katsele maailmaa vasta-alkajan silmin
Ole utelias ympärilläsi olevaa kohtaan, äläkä suhtaudu mihinkään
itsestäänselvyytenä. Se on hyvä tapa koulia omaa herkkyyttään. Teemme asioita usein
automaattisesti ja meillä on ennakkokäsityksiä ihmisistä ja asioista ympärillämme.
Matkaillessamme katselemme asioita aivan eri tavoin kuin kotona, koska emme luule, että
tiedämme jo kaiken. Leiki sen sijaan turistia omassa elämässäsi.
4. Ota ilosi ja stressisi todesta
Aivan pienet asiat voivat saada arjen sujumaan ja arkeahan meidän pitää elää.
Saatamme joskus kuljeksia kokonaisen iltapäivän hiukan janoisina sen sijaan että
käyttäisimme tovin vesilasillisen hakemiseen. Mutta jos osoitamme itseämme kohtaan sen
verran kunnioitusta, ettemme viittaa kintaalla sille mikä saa meidät stressaantumaan tai
voimaan hyvin, niin näemme helpommin mitä meidän pitää muuttaa.
5. Lepää
Emme aina varaa itsellemme tarpeeksi aikaa nukkumiseen, joten kokeile mennä nukkumaan
tuntia aikaisemmin 34 päivänä viikossa ja katso mitä tapahtuu. Tai yritä
pitää yksi lepopäivä viikossa. Kroppa oppii, että juuri sinä päivänä en tee
mitään rasittavaa.
Netti-Palkkatyöläinen
25.10.2011 |