Lainsäädäntö säätelee asbestitöitä, mutta kaikkia töitä ei tehdä säännösten mukaisesti. Henkilökohtaisten suojainten käytössä tapahtuu virheitä ja suojaustoimet purkutöiden yhteydessä voivat pettää.

– Jos asbestitöissä suojautumisesta ei pidetä huolta nyt, uusien asbestisairauksien ilmeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring ennustaa.

Sairaus kehittyy hitaasti

Ennen asbestin käyttökieltoa altistuneista yli 200 000 työntekijästä on edelleen keskuudessamme noin 50 000 henkilöä. Osa heistä on vielä työelämässä.

Asbestin käyttö on kielletty, mutta altistumista tapahtuu ja uusia asbestisairauksia todetaan edelleen. Syynä on se, että sairauden kehittyminen vie 10–40 vuotta. Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin mukaan vuonna 2009 asbestille altistui yli tuhat työntekijää.

– Toisaalta kaikkia asbestille altistuneita ei edes ilmoiteta rekisteriin, joten todellinen määrä voi olla vieläkin suurempi, epäilee Kari Haring.

Terveydenhuollossa puutteita

– Asbestille altistuneiden terveyden seuranta ei toteudu niin kuin pitäisi. Lain mukaan asbestille altistuneiden terveydentilaa on seurattava. Työterveyshuollon tulisi seurata edelleen työelämässä olevien terveydentilaa, vaikka nykyisessä työssä ei enää altistuttaisikaan, Haring muistuttaa.

Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, työterveyshuollon pitäisi antaa hänelle ohjeet seurannasta julkisessa terveydenhuollossa. Vastuu seurannan toteutumisesta jää henkilölle itselleen. Hänen on itse oltava aktiivinen ja pyydettävä terveydenhuoltoa seuraamaan terveydentilaansa nimenomaan asbestialtistuksen näkökulmasta.

– Ongelma on se, että kaikki työssään asbestille altistuneet eivät edes itse tiedä altistuneensa tai pidä altistumistaan merkittävänä.

Valitettavasti julkinen terveydenhuolto ei aina ymmärrä seurannan perusteita, ja seuranta jää koulutuksesta huolimatta toteutumatta. Asbestisairauksia ei aina tunnisteta eikä osata epäillä ainakaan perusterveydenhuollossa. Viranomaiset eivät myöskään valvo seurannan toteutumista.