vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

tema5.jpg (7731 bytes)Hullun rohkea
kaupparatsu
saa paikan

mine1.jpg (716 bytes)  Slaavilainen melankolia on pitänyt Venäjän kauppaa hallussaan jo useiden vuosien ajan. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen alkanut ketjureaktio romahdutti itäviennin silloisesta 30 prosentista nollaan. Idän valtavaa markkina-aluetta ei ole pystytty eikä haluttu vallata takaisin.

Suomalaiset ovat pilanneet maineensa Venäjällä. Lamavuosina rajan taakse yritettiin dumpata kaikki muualle kelpaamaton tavara, jonka vuoksi uusvenäläiset eivät luota enää suomalaiseen laatuun. Myös juopottelevan retkun maine painaa kaikkia Venäjän puolella matkailevia. Suosittu ’Kirpitzi’ bändi vertaa laulussaan erittäin huonosti käyttäytyvää miestä sanoilla: "Hän käyttäytyy Moskovassa, kuin suomalainen mies Pietarissa."

Kotimaisten tuotteiden ja niitä kauppaavien miehien maine on vaikea palauttaa, kun se on jo kerran menetetty. Eikä sitä koskaan tee syyllinen vaan vakavissaan Venäjälle pyrkivä liikemies. Olen kansallisuudestani sen verran ylpeä, että minua nolottaa sanoa Pietarissa olevani suomalainen.

Suomessa on usein outojakin ennakkoluuloja naapureistamme venäläisistä. Mafian uhkaa liioitellaan, sillä se ulottuu vain muutamille aloille. Hautausurakointi on tiukasti rikollisten hallussa, samoin taksit, mutta on useita aloja, joilla uhkaa ei ole. Suurimman uhkan yrityksille muodostaa valtion rakenne ja poliittiset päätökset. Venäjällä puretaan parhaillaan raskasta ja byrokraattista järjestelmää, jollaista rakennetaan tällä hetkellä EU:iin. Raskaasta rakenteesta johtuen yritykset joutuvat maksamaan hurjan määrän veroja ja maksuja.

Yritysten verotus on tiukkaa, jopa 120 prosenttiin kohoavat verot syövät yritysten kannattavuutta. Siksi parhaiten maksettuja ja suosituimpia ammatteja on ns. verotuskirjanpitäjän työ. Hän voi nimittäin pelastaa yrityksen saamalla sen näyttämään verotustiedoissa huonommalta, kuin mitä se itse asiassa on. Henkilökohtaisesti pidän sormia ristissä suunnitteilla olevien vapaakauppa-alueiden puolesta, mm. Kostamukseen on suunnitteilla sellainen.

Kun opintojeni alussa sanoin suuntautuvani Venäjän kauppaan, minua pidettiin hulluna, ja kun lähdin työharjoitteluun Pietariin, minua pidettiin jo pähkähulluna. Jos yleinen mielipide on näin vastainen, ei voi olettaa opiskelijoiden aloittavan tämän alan opiskeluja. Vallitsevan kehityksen huomioon ottaen luotan kuitenkin siihen, että 15 vuoden kuluttua EU:ssa on yhtä byrokraattista ja vaikeaa käydä kauppaa kuin Venäjällä nykyisin ja päinvastoin.

Venäjälle pyrkivän liikemiehen on oltava ehdoton optimisti, joka suhtautuu varauksella kaikkiin ihmisiin. Ilman näitä ominaisuuksia niille markkinoille ei uskalla lähteä, eikä siellä pysty toimimaan. Ja kuten isäni minua aina opettaa: Hullu saa olla kunhan ei ole tyhmä. Ainakin hullun rohkea.

Ilkka Ryhänen
Kirjoittaja on
23-vuotias joensuulainen
tradenomiopiskelija.

 Palkkatyöläinen 4.6.2002 nro 5/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)