Erityistä huomiota on osoitettu
aikuisväestön koulutukseen ja linjaukset vastaavat hyvin niitä tavoitteita, joita SAK
on esittänyt. Hallitus lupaa kehittää aikuiskoulutusta parlamentaarisen
aikuiskoulutustyöryhmän esitysten pohjalta. Tähän sisältyy jo sinällään paljon
toimenpiteitä, mutta vain pieni osa niistä on hallitusohjelmassa täsmennetty.
SAK:n kannalta on ollut tärkeää, että hallitus sitoutuu laajentamaan ja jatkamaan
aikuisväestön osaamisen kohottamisohjelmaa, joka on juuri saatu käynnistettyä.
Vuositasolla koulutuksen voisi aloittaa jatkossa vähintään 10 000 opiskelijaa. Se
edellyttää merkittävää määrärahojen lisäystä.
Olemme kannattaneet myös aikuisten oppisopimuskoulutuksen lisäämistä
kohottamisohjelman tukena ja hallitusohjelmaan tämäkin on sisällytetty.
Oppisopimuskoulutukselle ei ole kuitenkaan taivas kattona. Koulutuksen laatua on
kehitettävä ja huolehdittava työpaikkojen valmiudesta ottaa vastuu opiskelijasta.
Työelämään kohdistuukin yhä suurempia odotuksia oppimisen organisoinnista kun niin
nuorten kuin aikuisten koulutuksessa yleistyvät työelämäläheiset koulutus- ja
harjoittelumallit.
Tärkeä hallitusohjelman linjaus on aikuisten kouluttautumisaikojen lyhentäminen.
Turhan moni aikuinen ohjataan nyt pitkäkestoiseen ammatilliseen koulutukseen, joka voi
edellyttää lisäksi runsasta poissaoloa työstä. Suurin osa toisen asteen ammatilliseen
peruskoulutukseen pyrkivistä aikuisista on tarkoituksenmukaista ohjata näyttötutkintoon
valmistavaan koulutukseen. Se lyhentäisi koulutusaikaa kun työkokemuksella hankittu
osaaminen otetaan huomioon ja opiskelu tapahtuu joustavasti työn ohessa. Tätä väylää
on tarkoitus suosia myös osaamisen kohottamisohjelmassa.
Hallitus lupaa nostaa myös ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa. Tuskin
mikään ammatillisen koulutuksen teesi on ollut niin usein toistettu kuin vetovoiman ja
arvostuksen lisääminen. Juuri tästä syystä olisi toivottavaa, että hallitus
täsmentäisi, mihin toimiin on tarkoitus ryhtyä. Yhtä lailla avoimeksi jää se, miten
toteutuu hallitusohjelman hyvä pyrkimys lisätä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
yhteistyötä.
Hallitusohjelman ansiona on se, että koulutuspolitiikan toimissa näkyy myös
tasa-arvotavoite. Vaikeasti työllistyvien osaamistasoa pyritään nostamaan,
tukityöllistämiseen yhdistetään työssä oppimista ja koulutusta, tuki- ja
erityisopetusta vahvistetaan, puututaan koulutuksen nivelvaiheisiin sekä keskeyttämisen
vähentämiseen.
Monet koulutuspolitiikan toimista edellyttävät kuntien aktiivisuutta. Kuntatalouden
vahvistuminen tuleekin hallituskaudella olemaan keskeinen koulutuspolitiikan onnistumisen
edellytys. Myös työnantajilta on lupa odottaa käytännön toimia oman osuutensa
hoitamisessa.
Kirjoittaja on
SAK:n koulutuspäällikkö