Näin selvällä suomen kielellä asia sanotaan Jämsän kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa. Yhtä selvästi kerrotaan, että jokaisella työntekijällä on oikeus vedota suunnitelmaan hankaluuksia pelkäämättä, mikäli kokee tulleensa kohdelluksi epätasa-arvoisesti.

Henkilöstöpäällikkö Markku Toivolan mukaan virke on herättänyt kiinnostusta sekä julkisen että yksityisen puolen työnantajissa:

– Ovat kyselleet, miten usein meillä vedotaan kyseiseen kohtaan. Aivan kuin sitä pelättäisiin. Tasa-arvon eteen tehty työ on pikemminkin lisännyt luottamusta työntekijöiden ja esimiesten välillä, Toivola toteaa.

Jämsässä tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi on valittu johtaminen, tiedon kulun parantaminen ja hyvä työilmapiiri. Tasa-arvoa katsotaan paitsi sukupuolen, myös ihmisen elinkaaren ja resurssien kannalta.

Keittäjä Tuula Pakkanen teki suunnitelmaa henkilöstön edustajana. Tällä hetkellä hän toimii valmentajana tasa-arvoa edistävässä Mosaiikki-hankkeessa. Jämsän lisäksi Mosaiikissa on yhteensä kahdeksan julkishallinnon ja yksityisen puolen työnantajaa.

Kuoreveden kunta ja Jämsä yhdistyivät vuonna 2000. Liitoksen yhteydessä kaikki virat ja toimet lakkautettiin. Jokainen sai hakea joko entistä paikkaansa, tai pyrkiä uuteen. Kenenkään palkkaa ei laskettu, eikä ketään sanottu irti.

Kuorevetiset äänestivät liitosta vastaan. Viime vuonna tehdyn ilmapiirimittauksen mukaan liitos sujui henkilöstön puolelta vähin hankauksin.

Pakkasen mielestä yksi tärkeimmistä asioista, mitä Jämsässä on tasa-arvon eteen tehty, on kaiken ikäisille suunnattu ammatillinen koulutus.

– Kaikki kodinhoitajat ovat opiskelleet lähihoitajiksi, ravintopalvelun työntekijät suurtalouskokeiksi ja siivoojat laitoshoitajiksi, hän luettelee.

Hoitajille on järjestetty atk-koulutusta ja esimiehille johtamisoppia. Kaksi vuotta kestävän, kaikille esimiehille tarkoitetun koulutuksen keskeisiä teemoja ovat juuri tasa-arvo ja erilaisuuden johtaminen.

Pakkanen kertoo, että työntekijän ikä otetaan koulutuksessa huomioon. Jos eläkkeelle lähtö on jo ovella, eikä työntekijä innostu opiskelusta, tarpeita voidaan sovitella. Tietotekniikan perustaitojen osalta voi esimerkiksi riittää, että opettelee käyttämään sähköpostia.

Tiedonkulku parantui

Kaupungin johtoryhmän muistiot viedään kaikkien työntekijöiden saataville intranetiin. Jos työpiste ei ole verkossa, tiedon kulku on esimiehen vastuulla. Johtoryhmään kuuluu nykyään myös henkilöstön edustaja.

– Tiedonkulku on parantunut. Työntekijätkin ottavat asioista aikaisempaa innokkaammin selvää, Pakkanen toteaa.

Jämsän kaupungilla on noin 700 työntekijää, sijaiset mukaan laskettuna noin 800. Kuntapuolelle tyypilliseen tapaan naiset vastaavat opetuksesta ja hoivasta, miehet teknisestä puolesta.

Työntekijöistä kolmasosa on miehiä. Sukupuolirakennetta ei hetkessä murreta, vaikka paikkoja täytettäisiin kuinka periaatteella pätevä, sopiva ja ihminen. Palvelukulttuuria uudistetaan joka kerta, kun henkilövalinnoissa rikotaan totuttuja rajoja.

– Kotipalveluun palkattiin äskettäin kaksi lähihoitajamiestä. Vanhustyö on fyysisesti raskasta, mutta on asiassa henkinenkin puoli. Monet apua tarvitsevista ovat miehiä, Pakkanen iloitsee.

Lomista seurasi aikaisemmin hammasten kiristystä. Enää kenelläkään ei ole etuajo-oikeutta vaatia lomaa joka vuosi samaan aikaan. Lomat kulkevat nykyään tasa-arvon nimissä tietyn järjestelmän mukaan. Jos perheessä on koululaisia, talviloma pyritään sovittamaan hiihtolomaviikolle.

– Lomia yritetään sujutella perhetilanteen mukaan. Kaikkien on välillä joustettava. Perheellisillä on omat tarpeensa, niin on sinkuillakin, Pakkanen muistuttaa.

Työntekijä voi halutessaan osallistua työpaikan tiedotustilaisuuksiin ja kaupungin järjestämiin koulutuksiin vanhempainloman tai vuorotteluvapaan aikana. Tilaisuuksista tiedotetaan työntekijälle kotiin.

– Innostus kasvaa, kun tauko lähenee loppuaan, Toivola sanoo.

Jämsän kaupunki palkittiin viime vuonna peruspalveluministerin ja tasa-arvovaltuutetun myöntämällä tasa-arvopalkinnolla. Henkilöstöpäällikön mielestä tunnustus kertoo, että tasa-arvotyössä ollaan oikealla tiellä.

Kun saa itse, joustaa toisellekin

Puukilan päiväkodin työntekijät eivät kiristele lomien takia hampaitaan. Päiväkodin kulttuuriin kuuluu, että työtekijän toiveet otetaan huomioon sekä lomia että työvuoroja päätettäessä. Esimerkiksi aamuvuorot limitetään siten, että pieniä lapsia ei tarvitse viedä hoitoon ennen kahdeksaa.

– Kun jokaiselle annetaan mahdollisuus, niin sitten tarvittaessa joustaakin mielellään, vt. johtaja Katri Mäkinen toteaa.

Lastentarhaopettaja Tiina Kalliomaan mies painaa paperitehtaalla vuorotöitä. Perheen nuorin lähtee kouluun syksyllä, vanhempi lapsi on yhdeksän. Kotiolot otettiin huomioon myös silloin, kun hän oli talossa sijaisena.

Tänä vuonna Kalliomaa jää lomalle jo toukokuussa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Kalliomaa jää heinäkuussa osa-aikalisälle:

– Olen viikon töissä, viikon vapaalla. Haluan pehmentää koulun alkua. Puolison kanssa yhteistä lomaa tulee tänä kesänä viikko. Tuleehan noita päiviä sitten syksymmällä, hän perustelee.

Henkilökohtaisena avustajana toimiva Liisa Laakso voisi periaatteessa pitää lomaa koska tahansa, sillä mies on sairaseläkkeellä ja lapset aikuisia. Laakson loma alkaa tänä kesänä juhannukselta:

– Aikataulujen sovittelu onnistuu, kunhan muistaa toisiakin. Talviloman pidin maaliskuun puolivälissä. Minusta on hyvä, jos koululaisten vanhemmat saavat pääsevät lomalle hiihtolomaviikolla.

Katri Mäkinen viettää ruhtinaallisen 38 päivän loman lähes yhteen putkeen. Autuus katkeaa heinäkuussa pidettäviin suunnittelupäiviin. Pieni tauko ei välissä haittaa.

Mäkisen mies tekee pitkää päivää yrittäjänä, perheen ainokainen on kymmenen. Äiti pystyi sovittelemaan työvuorojaan, kun lapsi oli pieni. Koulun alkaessa oli osa-aikalisän vuoro.

– Sovittelu on usein pienestä kiinni. Kuukausipalaverit aloitettiin aikanaan minun takiani puolta tuntia myöhemmin. Mies ennätti töistä kotiin. Minä pääsin rauhassa lähtemään, Mäkinen toteaa.

Irene Pakkanen