EK:n uudet "saatanalliset säkeet" osuvat SAK:n edustajakokouksen aattoon ja ajankohtaan, jolloin siirrytään pikapuolin työntekijöiden markkinoille. Työvoimapula on kärjistyvä ongelma, EK itsekin lausuu ohjelmassaan.

Elinkeinoelämän Keskusliitto on sommitellut työmarkkinapoliittiset linjauksensa uuteen uskoon. Tosin kovin paljon uutta linjauksissa ei ole vanhoihin vaateisiin nähden. Tuloerojen kasvattaminen eli solidaarisesta palkkapolitiikasta luopuminen on ollut Etelärannan tavoite kautta aikojen ja on jatkossakin. Prosentuaaliset palkankorotukset ovat nekin tuttua linjanvetoa.

EK haluaa pienentää yleiskorotusten osuutta ja jättää yrityskohtaiselle palkkasopimiselle nykyistä enemmän tilaa. Yleiskorotus voitaisiin EK:n mielestä korvata vaikka kokonaan yrityskohtaisella ratkaisulla tai jopa niin, että työntekijä ja työnantaja sopisivat palkasta.

EK ei kokonaan hylkää keskitettyjä tulosopimuksia, mutta uudistaa tavoitteensa, että yrityksen toiminnan jatkumisen ja työpaikkojen säilyttämisen vuoksi palkoista voisi sopia myös alle työehtosopimusten minimin.

Levyseppä-hitsaaja, SAK:n valtuuston varapuheenjohtaja Esko Mononen Outokummun Turulan konepajalta on sitä mieltä, että EK:n linjaukset ovat hyökkäys SAK:n edustajakokoukselle.

– Vanhat teesit on nostettu pöydälle SAK:n edustajakokousta silmällä pitäen. Työnantajat kenties toivovat, ettei SAK toisi uusia vaatimuksia pöytään, vaan vastaisi hyökkäyksiin. Työntekijöillä tulee kuitenkin olemaan oikeutetut parannusesitykset edustajakokouksessa.

– Lähitulevaisuus näyttää siltä, että on tulossa työntekijöiden markkinat, ja nyt on työntekijöiden aika asettaa omat vaatimuksensa. Niiden täytyy olla toisenlaisia kuin työttömyyden aikana, Mononen tiukkaa ja toteaa, että jatkossakin yleiskorotuksista sopivat liitot eikä yksilöllisille työajoille ja palkkasopimuksille ole sijaa.

– Nyt on jo hyvät mahdollisuudet työpaikkasopimiseen, jos sitä vaan halutaan käyttää.

Ylityöt historiaan?

Joustavat työajat ovat työelämän arkea, ja EK hakisi niihin vielä vähän lisää joustoa. "Monipuoliset työajat ja mahdollisuudet lisätä ja vähentää työaikaa kysynnän mukaan" sekä työajan pidennyksestä sopiminen ovat EK:n mielestä tätä päivää. Siksi työaikalain tasoittumisjaksoa pitää pidentää eli ylitöiden joustoja laventaa.

– Jo nykyiset työaikajärjestelmät ovat sellaisia, että niitä pitäisi päinvastoin tiukentaa. Elävä elämä näyttää työpaikoilla olevan sitä, että ylityökorvauksia kierretään ja tehdään laittomia sopimuksia. Työaikajoustoissa ei ole yhtään laajentamisen varaa, Mononen sanoo.

Vaikka Suomessa on Euroopan halvinta ja helpointa irtisanoa ihminen, EK on ottanut linjauksiinsa klausuulin, ettei työllistämiskynnystä saa nostaa työsuhteen solmimista tai päättämistä koskevilla jäykillä säädöksillä. Esimerkin EK ottaa Saksasta, jossa on esitetty koeajan pidentämistä kahteen vuoteen ja pienten yritysten irtisanomisperusteiden helpottamista.

Samaa esittävät Suomen Yrittäjät. Käytännössä kahden vuoden koeaika merkitsisi työntekijän pompottelemista ilman minkäänlaista työsuhdeturvaa.

Työrauha betoniin

EK myöntää, että lakko-oikeus kuuluu työntekijöiden perusoikeuksiin, mutta laittomat lakot kiusaavat Etelärannan toimijoita. EK korottaisi laittomista lakoista aiheutuvia korvauksia. Myös myötätuntolakkojen säännöstöä pitäisi kiristää, ja kaikista työtaisteluista pitäisi ilmoittaa ennakkoon.

Vaikka EK ajaa paikallisen ja jopa yksilökohtaisen sopimisen lisäämistä, työrauhasta vastaisi kuitenkin valtakunnalliset ammattiliitot.

– Meillä taitaa olla Euroopan alhaisimmat työtaistelutunnit. EK haluaa vain ärsyttää. Suomalainen työmies on rauhallinen, vaikka häntä kohdellaan väärin, joskus sikamaisesti. Pitää tapahtua kauheita ennen kuin suomalainen työmies lähtee työpaikaltaan pois, Mononen kuittaa.

EK:n säkeisiin kuuluu, että hyvä johtaminen on menestyksen tärkeä työkalu ja tasa-arvo edistää tuloksellisuutta ja tuottavuutta. Hyvästä johtamisesta ja työn ja perheen yhteensovittamisesta tuntuu olevankin kova pula, mitä on katsominen työolobarometreihin ja SAK:n tuoreeseen järjestötutkimukseen. Vastakkainasettelu on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt ja työntekijöiden arvostus kehnoa tasoa.

Eläkemaksut jäädytetään

EK kannustaisi sosiaaliturvaa niin, että työttömyysturvan enimmäiskesto porrastetaan työuran pituuden mukaan ja työttömyyseläkkeen korvanneesta työttömyysturvan lisäpäivistä luovuttaisiin tai ainakin niitä rajoitettaisiin.

Juuri sovittuun eläkeuudistukseen EK ottaisi takapakkia. Nykyisen mallin mukaan työeläkemaksun korotuspaine tasataan työntekijän ja työnantajan kesken, Nyt EK on sitä mieltä, ettei työeläkemaksua pidä nostaa. Käytännössä se merkitsi jossain vaiheessa eläketason alenemaa.

Levyseppä-hitsaaja Mononen muistuttaa, että jokainen tupopäätös on merkinnyt sitä, että työmies on laittanut osan palkankorotuksestaan eläkkeeseensä.

Leena Seretin