– Viilasimme arviointisuunnitelmaa monta kuukautta yhdessä Itellan projektiryhmän kanssa siten, että ymmärsimme yhteiset tavoitteet, millaisia asioita voimme arvioinnilla kirkastaa. Tulosten ja suositusten pohjalta on ryhdytty konkreettisiin toimiin, korostaa Hopsu, joka johti projektia.

Kuormittuneisuuutta mitattiin seuraamalla pulssin, sydämen sykintätaajuutta ja sykevariaatiota. Sykevariaation avulla seurattiin palautumista työssä ja yön aikana. Työntekijöiden kunto arvioitiin polkupyöräergometrin avulla. Lisäksi kuormitustekijöitä ja kuormittuneisuutta arvioitiin kyselyllä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista asioista.

Ennen työpaikalle menoa järjestettiin suullisia tiedotustilaisuuksia ja lisäksi hyödynnettiin intranettia, jossa tutkijat esittäytyivät kaikille valokuvin. Netin avulla toteutettiin myös kysely, joka sisälsi kysymyksiä johdosta, työyhteisöstä, kuormituksesta, vuorotyöstä, työajoista, stressistä yms.

– Panostimme voimakkaasti etukäteisinformaatioon. Yhteistyössä toteuttava hanke edellyttää, että kaikki saavat hyvin tietoa, Hopsu tähdentää.

Kulttuuritausta huomioon

Raskaimmassa lajittelussa tutkittiin yksi iltapäivävuoro. Työntekijöiden keski-ikä oli 37 vuotta. Noin puolet 45 tutkitusta työntekijöitä oli maahanmuuttajia, mikä edellytti tutkijoilta uudenlaista ajattelua.

– Usein käyttämäämme kysymykseen liikuntaelimistön rasittuneisuudesta työvuorojen jälkeen saimme yllättävän alhaisia vastauksia. Vastausten tulkinnassa oli selvästi huomioitava työntekijöiden erilainen kulttuuritausta ja heidän tapansa arvioida rasittumisen tuntemuksia, tutkimusinsinööri Risto Toivonen sanoo.

Kuormien sopivuus, niiden turvallisuus, selän ja käsivarsien asento, voimankäyttö mitattiin riskitekijöiden paljastamiseksi. Täsmällisiä rajoja ei ole, mutta kuormittumiseen ja nostojen turvallisuuteen vaikuttaa mm. nostojen toisto, se miten seisoo ja kiertää vartaloaan. Paketit painoivat keskimäärin 5 kiloa. Kärryjen sopivalla sijoittamisella parempaan paikkaan vähentäisi haitallista vartalonkiertoa 180 asteesta enimmillään 90 asteeseen.

– Ongelma muodostuu kokonaisuudesta, mistä ja kuinka paketit nostetaan, ei pelkästään siitä, miten paljon niitä on ja kuinka paljon on toistoja. Kun paketit sijoitetaan sopivasti ja nostetaan oikein, kuormittuminen vähenee tuntuvasti, sanoo Toivonen.

Nostotekniikan harjoittelua ja terveystietoa

Leila Hopsu peräänkuuluttaa nostoharjoituksia, työnopastuksen parantamista ja perustietoa myös oman terveyden hoitamisen tärkeydestä. Tämä koskee kaikkia työpaikkoja, ei millään muotoa yksinomaan Itellaa.

– Meidän tutkijoiden ja työterveyshuollon pitäisi nostaa tämä asia voimakkaammin esiin, jotta työpaikoilla ryhdyttäisiin toimiin. Jos kuormitusta mitataan monipuolisesti ja löydettyihin kuormitustekijöihin puututaan, saadaan terveempiä työntekijöitä ja työt sujuvat. Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin se, että asioihin puututaan jälkikäteen, hän painottaa.

– Terveystarkastus paljasti myös yksilökohtaisia riskejä, joihin asianomaiset henkilöt saivat palautetta ja neuvoja.

– Itellan ryhmän into oli inspiroivaa, toteaa tutkijakaksikko, joka aikoo pikimmiten tiedottaa projektin tuloksista logistiikkakeskuksen koko henkilökunnalle. Tutkijat voivat näyttää suunnan ja tukea, mutta parannusten tekeminen jää itellalaisten vastuulle. Pallo on nyt Itellalla.

Ingegerd Ekstrand
kuva Patrik Lindström