vane.jpg (302 bytes)

Veronkevennykset nakertavat hyvinvointipalveluja

  Kuntien työntekijöitä edustavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori sanoo, että hallitus on mennyt yleisessä verojen keventämisessä riskirajoille. Harjoitetun politiikan seurauksena hyvinvointipalveluiden rahoitus on vakavasti vaarassa.

Kunnat vastaavat keskeisten hyvinvointipalvelujen kuten terveydenhuollon ja ilmaisen peruskoulutuksen tuottamisesta. Nämä palvelut maksetaan yhteisestä pussista verovaroilla.

Tuire Santamäki-Vuoren mukaan kunnille annettujen tehtävien kustannukset arvioidaan eduskunnassa säännönmukaisesti alakanttiin. Foto: TUULIKKI HOLOPAINENTänä vuonna yli puolet kunnista joutuu korottamaan veroprosenttiaan selvitäkseen menoistaan. Lisäksi monessa kunnassa otetaan lisää velkaa ja säästetään, mikä merkitsee palvelujen huononemista ja työntekijöiden lomautuksia.

Kunnissa toivottiin, että valtio olisi tämän vuoden budjetissa huomioinut paremmin kuntien talousahdingon.

– Budjetti oli suuri pettymys. Valtio ei tullut valtionosuuksien kautta auttamaan kuntia.

Santamäki-Vuori pitää keskeisenä ongelmana sitä, että samalla kun valtio antaa kunnille lisää tehtäviä, se ei kanna omalta osaltaan vastuuta näiden tehtävien rahoituksesta.

Budjetin tiukka menokehys estää tehokkaasti valtion menojen lisäämisen mutta tulopuolelle ei ole samanlaista "portinvartijaa", joka estäisi yhteistä kakkua nakertavat verohelpotukset.

Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan veroprosentti nousee tänä vuonna keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä 18,98 prosenttiin. Joissakin kunnissa korotukset ovat jopa puolentoista prosentin luokkaa. Kunnallisverojen nousu jatkuu lähivuosina ja vero voi Kuntaliiton mukaan ylimmillään nousta jopa 24–25 prosenttiin.

Kustannukset kurissa pitkällä aikavälillä

Kuntien menot ovat viime vuosina kasvaneet reipasta tahtia. Julkisuudessa kuntia onkin syytetty lepsusta taloudenhoidosta.

– On totta, että vuosina 2007 ja 2008 kuntien menot kasvoivat rivakasti, mutta pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kuva muuttuu. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kuntien menot ovat samalla tasolla kuin ennen 1990-luvun alun lamaa. Näin siitä huolimatta, että kuntien tehtävät ovat lisääntyneet. Ei siis voi sanoa, että kuntien menot olisivat karanneet käsistä, Tuire Santamäki-Vuori vastaa kritiikkiin.

Verovähennysten kuten kunnallisveroon tehtävän perusvähennyksen korotuksen ja talouden heikon kehityksen vuoksi kunnallisveron tuotto alenee, vaikka veroprosentit nousevat. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntien verotulot ovat tänä vuonna yhteensä 17,35 miljardia euroa. Kunnallisveron osuus tästä on 14,87 miljardia euroa. Kuntaliitto on arvioinut kuntien menojen kasvavan tänä vuonna 3–4 prosentilla, mikä on hivenen viimevuotista vähemmän.

Pirjo Pajunen

 

Palkkatyöläinen 3.2.2010 nro 1/10

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)