Työn teon ensisijaisuudesta toimeentulon lähteenä ja sosiaaliturvan syyperusteisuudesta ovat sekä SAK ja Elinkeinoelämän Keskusliiton EK yhtä mieltä.

Sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa istuva SAK:n ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari arvioikin ansioturvan olevan oivallinen kannustin työhön ja työn vastaanottamiseen, sillä työssäolo kerryttää sosiaaliturvaa eli se tavallaan itse ansaitaan.

Näätsaaren mukaan suomalainen sosiaaliturva rakentuu ansioturvan varaan ja se vähentää tehokkaimmin köyhyyttä.

– Voi hyvin sanoa, että ansioturva pelasti monen perheen laman aikana putoamasta pahaan köyhyyteen. Isolle osalle laman aikana työttömyyteen joutuneelle ansiosidonnainen työttömyysturva tarjosi kohtuullisen toimeentulon. Ilman sitä monen perheen tilanne olisi ollut kestämätön. Juuri lama minusta osoitti hyvin, millaisia etuja ansioturvalla on. Ilman sitä vielä useammat perheet olisivat olleet kohtuuttomissa vaikeuksissa, Sinikka Näätsaari muistuttaa.

Turvalla tultava toimeen

Näätsaari korostaa, että sosiaaliturvan tason – siis työmarkkinatuenkin – pitäisi olla sellainen, ettei sen lisäksi tarvitsisi toimeentulotukea. Pienimmällä perusturvalla toimeentulo onkin usein melkoista taiteilua.

– Aiemmassa työssäni näin sosiaalitoimen asiakkaita, jotka kyllä kitkuttelivat perusturvalla, mutta talous oli heti sekaisin kun jääkaappi hajosi. Myös esimerkiksi harjoittelupaikan vastaanottaminen saattaa aiheuttaa sen, että matkakustannusten jälkeen paikan vastaanottaminen ei kannata ja vielä olisi hankittava siistit työvaatteetkin. Olisikin tärkeää, etteivät tuet heti tippuisi kokonaan kun ihminen työllistyy.

Muutenkin sosiaaliturvaa pitäisi selkeyttää. Ensisijaista etuutta olisi Näätsaaren mukaan korotettava ja asumistuen hän järjestäisi kokonaan uuteen uskoon, sillä se on nykyään liian monimutkainen.

Toimeentulotuen hakemista väitetään nöyryyttäväksi, mutta Sinikka Näätsaari arvioi sen olevan kuitenkin ihan kelvollinen sosiaalityön väline, mutta pysyvään käyttöönhän sitä ei ole tarkoitettukaan.

– Monelle sosiaalityön asiakkaalle sosiaalitoimiston ovi voi avata ovia muihin palveluihin ja tukiin, joista he eivät ole tienneetkään. Moni asiakas tarvitsee neuvontaa byrokratian koukeroiden selvittämisessä ja jo kelan etuuksien hakukaavakkeetkin ovat usein vaikeita täyttää.

Ammattitaitoa päivitettävä

Työ, nopea työllistyminen ja työllistymisen esteiden poistaminen mahdollistaa palkalla elämisen ja samalla ansioturvan tienaamisen. Siksi SAK toivookin, että työttömksi joutuneen työllistämiseksi aloitettaisiin toimet heti.

– Meillä on iso joukko vanhempaa väkeä, joka tarvitsee työttömäksi jäätyään uudelleenkoulutusta tai ammattitaidon päivitystä. Muutosturva auttaa tässä jonkin verran, mutta aikuisten opiskelun edellytyksiin kannattaisi satsata, varsinkin jos työttömyysturvalle pudonneet voidaan nostaa koulutuksella työssäkäyviksi veronmaksajiksi, korostaa Näätsaari. Hänen mielestään normaali opintotuki ei ole riittävä eikä se näin mahdollista esimerkiksi uuden ammatin opiskelua asuntoa maksavalle lapsiperheelle.

Muutosturva tulee hyvin avuksi, mutta ei sekään riitä ratkaisemaan Kemijärven kaltaisia ongelmia. Sieltä on monen oikeasti vaikea lähteä työn perään eteläiseen Suomeen. Asunnoilla ei juuri taida olla ostajia ja kaiken lisäksi niillä hinnoilla ei saa perheasuntoja Etelä-Suomesta. Siinä on aika vaikea tehdä todellisia ratkaisuja työ perässä muuttamisesta.

Juuri ilmestyneen Pellervon Taloudellisen tutkimuslaitoksen raportin "Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet" mukaan asumis- ja matkakustannusten nousun vuoksi työllistyminen pääkaupunkiseudulle lisää usein vain vähän alueen ulkopuolella asuvan työttömän tuloja.

Kiireesti eroon byrokratialoukuista

Sosiaaliturvakomitean työ jatkuu vielä kaksi vuotta, mutta ensimmäisiä esityksiä Vanhasen hallitus odottaa komitealta jo ensi syksynä. SAK:n edustajana komiteassa istuva Sinikka Näätsaari listaa asioita, joista voitaisiin päättää jo ensi syksynä.

– Sovitellun työttömyysturvan enimmäisaika voitaisiin poistaa heti. Nyt lakia on jatkettu vuosi kerrallaan. Myös vuorotteluvapaan tulevaisuudesta voitaisiin päättää piankin.

– Lama-ajan leikkauksista on vielä jäljellä työttömyysturvassa ns prosenttivähennys, joka olisi jo aiheellista poistaa. Myös byrokratialoukkujen poistaminen olisi mielestäni kiireellistä, sillä nyt usein esimerkiksi lyhytaikaisen työn vastaanottaminen aiheuttaa tekijälle suuriakin ongelmia työttömyystuen viivästymisenä tai tukien loppumisena ja uudelleen hakemisena.

On varaa parannuksiin

Monet asiat ovat sen verran isoja, jotta niitä ei komiteassa voida pikavauhtia päättää. Sinikka Näätsaaren mukaan meillä on tarvetta, mutta myös varaa sosiaaliturvan etuuksien tason nostamiseen.

– Hintalappua uudistukselle tulee, mutta kun työurat pitenevät ja työttömyys laskee, kuten nyt näyttää, niin meillä on siihen varaa.

– SAK:lle on tärkeää säilyttää syyperusteinen ansioturva, jota maksetaan vain syystä – työttömyyden, sairauden täi äitiyden perusteella. Ja kun sen taso määräytyy ansioiden perusteella, niin sillä voi vielä elää säällisesti. Lisäksi työttömyysturvan tasoa olisi nostettava pohjoismaiselle tasolle, esimerkiksi lähelle Tanskan tasoa.

Näätsaari ottaisi myös työvoimapolitiikan keinovalikoimat tehokäyttöön, jotta esimerkiksi nuoret saataisiin koulutukseen ja töihin. Itse hän olisi valmis vaikka nostamaan oppivelvollisuusikää, jotta syrjäytymisvaarassa olevat nuoretkin voitaisiin saatella ammatin alkuun erilaisin toimin.

– Myös vanhemmat ikäluokat olisi nähtävä mahdollisuutena. Liian usein firman lopetettua 53-vuotiaille ei enää annetakaan mahdollisuuksia, vaikka heillä olisi parhaimmillaan vielä 15 vuotta työaikaa. Maailma muuttuu. Eihän enää 50-vuotislahjaksi osteta kiikkutuolia vaan annetaan golf-loma.

Muutosturva vaatii edelleen kehittämistä samoin kuin vaikeimmin työllistyville pitäisi luoda toimivat välityömarkkinat.

Vanhempainvapaata Näätsaari parantaisi ja rahakauden hän haluaisi jatkuvan kunnes lapsi on vuoden. Myös osittaista hoitovapaata hän parantaisi, koska silloin työntekijä voisi sekä olla kotona lapsensa kanssa että säilyttää ammattitaitoaan. Tässä tarvittaisiin myös työnantajilta halua järjestää mahdollisuus osa-aikatyöhön. Toki pätkätyöläisen voi olla vaikea palata työhön, koska työsuhde on loppunut ennen äitiyslomaa. Mutta työn syrjään pääseminen olisi ammattitaidon säilyttämisen ja työllistymisen kannalta tärkeää.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen on esittänyt, että työtä ja koulutusta voitaisiin jatkossa yhdistää paremmin. Ja PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoi joulun alla, että soviteltua päivärahaa voitaisiin myös käyttää opiskeluun. Näin työntekijä voisi ammattitaidon kohennuttua työllistyä paremmin kokoaikaisesti.