Aikuisten ammatillisen osaamisen päivittämisen tärkeys korostuu myös sen takia, että työntekijät joutuvat nykyään vaihtamaan ammattiaan tai työpaikkaansa useamman kerran työuransa aikana. Tällöin on mahdollista, ettei jo vuosikymmeniä sitten hankittu koulutus vastaa nykytyömarkkinoiden vaatimuksia.

Uudistusta on valmisteltu hyvin laajapohjaisesti. Mukana ovat muun muassa työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja ministeriöistä työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetusministeriö. Laajapohjainen valmistelu on sinällään hyvä asia, mutta jos ja kun kaikkien puumerkki pitää näkyä lopputuloksessa, käteen ei välttämättä jää kovin paljon todellista uutta.

Järkevältä tuntuisi, että pelättävissä olevaa työvoiman vajetta paikattaisiin kouluttamalla ensisijaisesti sellaisia ihmisiä, joiden nykyinen koulutus on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Näin saataisiin nopeasti todellisia tuloksia aikaan.

Uudistuksen valmistelun yhteydessä on samalla käyty keskustelua siitä, pitäisikö ammatillisen koulutuksen yleensä ottaen olla laaja-alaista vai niin sanottua täsmäkoulutusta. Laaja-alaisemmalla koulutuksella ihmisellä olisi mahdollisuus saada osaamista, joka kantaisi häntä työelämän tulevissakin muutostilanteissa. Täsmäkoulutuksessa työntekijä saisi koulutuksen suoraan esimerkiksi tietyn koneen käyttämiseen tai tietyn työn tekemiseen.

Tässäkin asiassa oikea linja löytynee jostain välimaastosta. Yleisesti ajatellen on hyvä, että etenkin nuoren ihmisen saama koulutus kantaa häntä työelämän – ja yleisemminkin elämän – eri vaiheissa. Mutta joskus nopea täsmäkoulutuskin on tarpeen sekä työntekijän itsensä että työnantajan kannalta.