Mäkinen korostaa, että Team-hanketta pitää nyt katsoa tämän päivän ja tulevaisuuden vinkkelistä. 110 vuotta metallin markkinat ja omistus ovat olleet kotimaisia, mutta nyt markkinat ovat globaalit ja omistus sekä kotimaista että ulkomaista.

– Työnantajapuoli tiivistää rivejään ja haluaa tehdä jatkossa vähemmän sopimuksia. Tähän voimme vastata paremmin isommalla joukolla.

– Tupoilla on kehitetty suomalaista työelämää. Eivät isommat liitot ja laajemmat sopimukset ole tupon korvike, mutta isommat liitot ovat vahvempia neuvotteluissa.

Foxconn herätti

Kemianliitolla on vuosien varrella kokemuksia liittojen yhdistymisistä, mutta viimeisen herätyksen antoi tapaus Foxconn. Siinä työnantaja siirtyi kemian sopimuksesta edullisemman teknologiateollisuuden sopimuksen noudattamiseen.

– Ja tämä kaikki vielä todettiin lailliseksi. Työnantajat tiivistävät yhteistyötään ja haluavat vähentää sopimuksia. Tämä tuo paineita työntekijäpuolelle, jolla kannattaisi järjestäytyä samalla tavalla, toteaa Kemianliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Marjatta Soidinsalo.

Soidinsalon mukaan juuri Foxconnin tapaus osoitti, että vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat isommilla liitoilla ja laajemmat sopimukset tavallaan hillitsisivät lähialojen välistä sopimuskeinottelua.

– Toisaalta Team on minusta melko iso askel kerralla otettavaksi, vaikka meidän aiemmista liittofuusioista minulla on vain hyviä kokemuksia. Liiton voiman kasvaminen on ollut hyväksi edunvalvonnalle, Marjatta Soidinsalo pohtii.

Pienet saamapuolella

–Parempien resurssien saaminen edunvalvontaan on pienelle liitolle tärkeää, korostaa Viestintäliiton valtuuston puheenjohtaja Matti Eroaho.

Työntekijöiden edunvalvonnan kannalta on Eroahon mukaan tärkeää ennakoida työnantajapuolenkin kehitystä.

Viestintäliitto on selvitellyt useita muitakin vaihtoehtoja vuosien varrella, ja Eroaho korostaa, että jos vaikka Teamia ei synny, ei liitto jää sormi suuhun siinäkään tapauksessa.

– Uskon nyt kuitenkin Teamin syntyyn, enkä koe pelkoja suurempien jalkoihin jäämisestä. Plussat ovat huomattavasti miinuksia suuremmat ja isot yhdistymiset aina vaativat oman sopeutumisaikansa.

– Kyllä tässä näkemykseni mukaan pienet liitot ovat selvästi saamapuolella, toteaa Viestintäliiton Matti Eroaho.

Logistiikka-ala selvittelee

Logistiikka-alan yhdistymishankkeesta on vasta selvitysmiehen paperi, joskin osa liitoista on tehnyt aiemminkin yhteistyötä siltä pohjalta että kuljetusalalla ei kaveria jätetä.

AKT:n valtuuston puheenjohtaja Taisto Saarinen toteaa yhteistyön tiivistämisen selvittelyn taustalle olevan liittonsa näkökulmasta yksiselitteisesti jäsenten edunvalvonnan parantuminen.

– Jäsenten edunvalvonnan parantaminen ja liiton painoarvon vahvistaminen on kaiken ydin, korostaa Saarinen.

– Meillä on ollut jo vuosia hyvää yhteistyötä ja nyt on jonkinlaista tarvetta sen tehostamiseen. Lisäksi työnantajapuolella on omaa liikehdintää samaan suuntaan.

Saarinen pitää hyvänä, että selvityksellä oli ulkopuolinen tekijä, professori Harri Melin. Se antaa hänen mielestään hyvän pohjan asian jatkokäsittelylle.

– Tässä nyt selvitellään yhdistymisen plussat ja miinukset. Katsotaan mihin tämä johtaa. Ei tässä ole tarkoitus hosumalla edetä, muistuttaa AKT:n Saarinen.

Suomen Merimies-Unionin vattuuston puheenjohtaja Markku Knuutinen toteaa kuljetusalojen liittojen jäsenten kohtaavan jo nyt satamissa ja laivojen autokannella. Merimies-Unionin ja AKT:n jäsenillä on myös yhteisiä työnantajia.

Kuitenkin yhteistyön lisäämistarpeelle hän etsii syitä ennen kaikkea synergiaeduista esimerkiksi laki- ja sopimusasioissa.

– Mitään muuta ei vielä ole päätetty kuin selvittelyn jatkoon osallistumisesta. Nyt katsotaan, löytyykö tarpeeksi puoltavia asioita, toteaa Knuutinen.

Rakennemuutos ohjaa

– Maailma muuttuu Suomessa ja globaalisti. Se on yksi tekijä, joka ohjaa myös ammattiyhdistysliikettä, toteaa Toimihenkilöunionin liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg, joka on tullut liittoon Teknisten liiton myötä edellisessä yhdentymisessä.

Hänen mukaansa liittojen erilaiset toimintakulttuurit eivät ole esteenä, sillä Nybergin mukaan yhteen hitsaudutaan yleensä yhden liittokokouskauden aikana.

Nyberg muistuttaa, että työnantajat ovat jo tehneet omia ratkaisujaan liitto- ja keskusjärjestörakenteissa, joten vahvempi työntekijäjärjestö on aina tasa-arvoisempi neuvottelukumppani.

Työnantajat etsiytyvät halvempien sopimusten piiriin, joten neuvotteluvoiman kasvattaminen on välttämätöntä edunvalvonnassa.

– Nyt tämä talouskriisi antaa mielestäni vielä lisäpotkua yhdistymisille, sillä neuvotteluvoiman kasvattaminen on tärkeää.

Neuvotteluvoimaa

STTK:laisen ERTOn edustajiston puheenjohtaja ja Tietoalan toimihenkilöiden hallituksen jäsen Ari Koskelin näkee montakin syytä toimihenkilöliittojen yhdistymishankkeelle.

– Yksi on kustannusten säästö. ERTO onkin jo tehnyt yhteistyötä Toimihenkilöunioni TU:n kanssa saadakseen kustannussäästöjä. Lisäksi osalla liiton yhdistyksillä ja TU:lla on yhteinen työehtosopimus. Myös Suoran kanssa on ollut yhteistyötä.

– Ehkä tärkein syy liittohankkeessa on edunvalvonta, korostaa Koskelin.

Hänen mukaansa työnantajien yhdistyminen on aiheuttanut sen, että mm. Tietotekniikan palvelualojen neuvottelut käydään nykyään Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Koskelinin mukaan silloin olisi edullista, jos työntekijäpuolella olisi laajempi rintama ja enemmän neuvotteluvoimaa.

Koskelinilla on vain myönteisiä kokemuksia liittoyhdistymisistä, sillä hänen oman perusyhdistyksensäkin on aiemmin liittynyt ERTOon ja Tietoalan toimihenkilöihin.

– Tietoalan toimihenkilöt on puolestaan sen verran iso yhdistys, ettei se huku Toimihenkilöunioniinkaan, arvioi Ari Koskelin.

Aino Pietarinen