Harmaan talouden piirissä pyörii suunnilleen saman verran kuin mitä valtion budjetissa on osoitettu sosiaali- ja terveysministeriölle (12,1 miljardia). Tällä sentään maksetaan kansalaisten eläkkeet, lapsilisät, asumistuki, työttömyysturva, sairausvakuutus jne. Harmaan talouden rahasta pelkkiä veromenetyksiä on noin 4,5–5 miljardia euroa. Tällä summalla katettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön 3,37 miljardin euron budjetti. Harmaan talouden vuoksi vuodessa menetetyt verotulot ovat melkein yhtä suuret kuin Helsingin kaupungin verotulot kahtena vuotena.

Harmaan talouden vuoksi menetetään melkoiset rahat. Jotenkin ihmetyttää, miksi ei vieläkään ole tukittu harmaan talouden reittejä. Miksi alihankintaketjuja ei vieläkään valvota, miksi edelleen sallitaan kuititon ohimyynti, miksi lainsäädännön porsaanreikiä ei tukita ja miksi ei palkata lisää harmaan talouden tarkastajia, joista jokainen hankkii satakertaisesti palkkansa yhteiskunnalle.

Poliitikot puhuvat kauniita, en ole kuullut kenenkään ajavan harmaan talouden lisäämistä. Työnantajat edustavat vain rehellisiä yrittäjiä, jotka kantavat tilaajanvastuunsa koko alihankintaketjusta. Ja ay-liike edustaa työntekijöitä, jotka eivät halua palkkojaan pimeänä ja vaativat kuitin pizzastaan. Ei siis luulisi olevan vaikeaa perata harmaata taloutta yhteiskunnasta ja hoitaa lainsäädäntö kuntoon, koska se olisi kaikkien etu. Harmaan talouden torjunta on myös yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista.

Vai onko kaksinaamaisuudesta tullut maan tapa?