Räsänen ja Lindfors eivät usko, että harmaata taloutta saadaan aisoihin ilman työnantajien vahvaa sitoutumista asiaan. Nyt näin ei ole, vaikka juhlapuheissa muuta todistetaan.

– Kaikki tietävät ja tunnistavat ongelman, mutta mitään ei oikeasti tehdä.

Valtion lanseeraamat torjuntaohjelmat saavat Lindforsin ja Räsäsen hymähtelemään. Heidän mielestään kyse on tähän asti ollut näpertelystä.

– Tilaajavastuulain rikkomisesta lankeavat sanktiot ovat naurettavan pieniä. Jos tilaaja hyötyy lain rikkomisesta miljoonia euroa, ei joidenkin tuhansien eurojen sanktiolla ole mitään merkitystä, sanoo Martti Lindfors.

Miesten mielestä pitkien alihankintaketjujen valvonta on käytännössä mahdotonta niin ammattiliitoille kuin viranomaisille. Ratkaisu voisi olla siinä, että työn tilaaja saadaan taloudellisesti kokonaisvastuuseen koko ketjusta.

Tärkeää olisi myös saada ulkomainen ja kotimainen yritystoiminta samalle viivalle. Nyt ulkomaiset yritykset, jotka toimivat Suomessa enintään kuusi kuukautta, ovat vain rajoitetusti verovelvollisia. Kuuden kuukauden sääntöä kierretään perustamalla puolen vuoden välein aina uusi yritys.

SAK on esittänyt, että verovelvollisuuden edellyttämä kiinteä toimipaikka olisi perustettava jo kahden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Se helpottaisi valvontaa ja vaikeuttaisi lain kiertämistä.

Yhteisiä työmaakierroksia

Jari Räsäsen mukaan ammattiliitoille on nykytilanteessa jäänyt lähinnä itkijän osa, jossa voidaan valitella tilannetta ja herätellä työntekijöitä tiedostamaan harmaan talouden aiheuttamia ongelmia.

– Saarto on ainoa vähän purevampi keino ja sitä me olemme jonkin verran käyttäneet.

Joissakin tapauksissa auttaisi ammattiliittojen kanneoikeus, jolloin yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi lähteä oikeuteen.

Harmaan talouden torjunnassa heikoimmilla ovat työpaikat, joissa vain harva työntekijä kuuluu liittoon, eikä luottamusmiestä ole. Usein juuri näillä työpaikoilla on eniten väärinkäytöksiä.

Jari Räsäsestä ja Martti Lindforsista ei olisi hassumpi idea, jos urakoitsijat tekisivät ammattiliittojen tapaan työmaakierroksia. Miksei työnantaja ja työntekijäpuoli voisi tehdä niitä yhdessäkin, miehet tuumaavat.

Martti Lindforsin mielestä myös ammattiliittojen yhteistyön tiivistäminen niillä työpaikoilla, joilla työskentelee useamman liiton työntekijöitä, olisi paikallaan.

– Meille luonteva yhteistyökumppani olisi Rakennusliitto.

Pirjo Pajunen

Menetykset miljardeja vuodessa

Harmaan talouden laajuudeksi on arvioitu 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 4–6 miljardia euroa vuodessa. Kaikkiaan harmaan talouden piirissä liikkuu rahaa vuosittain arviolta 10–14 miljardia euroa, josta veromenetyksiä on 4,5–5,5 miljardia euroa (Eduskunnan tarkastusvirasto).

Arvonlisäveroja jää maksamatta noin 2 miljardia euroa, loput 2,5–3,5 miljardia koostuu muista menetyksistä kuten kansainvälisen sijoitustoiminnan, palkkaverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksistä.

EU-maiden harmaan talouden arvoksi on vuodessa arvioitu 1 850 miljardia euroa eli 16 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta taloudesta. Verotuloja jää saamatta 750 miljardia euroa.

Harmaata taloutta on

• verojen kiertäminen
• pimeät palkat
• sosiaalimaksujen laistaminen
• alipalkkaus
• työehtojen noudattamatta jättäminen
• rahanpesu
• ilmoittamattomat yrittäjätulot
• kirjanpidon ohittava ruoka- ja juomamyynti
• alkoholin myynti ilman lupaa
• konkurssikeinottelu