Ulkomailta
ILOn tietoyhteiskuntaraportti:
Uudella tekniikalla syvät vaikutukset
 Kansainvälisen työjärjestön ILOn maailman
työllisyysraportti "Life and Work in the Information Economy" toteaa tieto- ja
viestintätekniikan kumouksella olevan syvät vaikutukset, se ulottuu koko maailmaan eikä
se ole pysäytettävissä. Tietotekniikka ei kuitenkaan tuo täystyöllisyyttä eikä se
pelasta bittikuilusta ilman määrätietoista politiikkaa ja elinikäistä koulutusta.
Tiedontulva vaatii investointeja
henkiseen pääomaan, työllisyyden nostamiseen ja syrjäytymisen estämiseen.
Tietoyhteiskunnan nopea kehitys tuo pulan asiantuntijoista mutta samalla passiivisuus
johtaa syrjäytymiseen, arvioi raportista ILOn koulutuspoliittisen osaston johtaja Pekka
Aro Genevestä.
Sekä ILOn raportin että Suomen
työministeriön selvitysten mukaan tietotekniikan työllistävät vaikutukset ovat
suurempia perinteisillä sektoreilla kuin informaatiosektorilla.
– Suurin osa työpaikoista ei
synny suoraan informaatioteknologian aloille vaan muille sektoreille. Tuotteen tie
lyhenee, välimatkojen vaikutus pienenee, siirrettävyys on helppo ja tuotteen elinikä
voi olla hyvinkin lyhyt. Tämän kaiken mahdollistaa uusi tekniikka perinteisillä
aloilla.
Mutta samalla Aro muistuttaa, että
maailmassa on 160 miljoonaa työtöntä. Ja lisäksi tulevat ne miljoonan työttömät
sieltä, jossa ei työttömiä edes tilastoida. Lisäksi ILO arvioi, että maapallon
työikäisestä väestöstä joka kolmas on vailla kunnon työtä. Eli tietotekniikka ei
ihan heti ole välittömästi sen paremmin kuin välillisestikään työllistämässä
nykyisiä työttömiä.
Muutenkin yhteiskunnan aktiivista
otetta tarvitaan. Etenkin koulutuksella on suuri vaikutus bittikuilun supistumiseen tai
levenemiseen.
Vaikka Suomea pidetään tietotekniikan
huippumaana, niin silti informaatiosektorin työllistävä vaikutus on meilläkin pieni.
Sen työllisyysvaikutukset eivät ole työministeriön työmarkkinaneuvos Pakka
Peltolan mukaan samassa suhteessa kaupalliseen menestykseen.
Lisäksi informaatioteollisuuden
työpaikat keskittyivät vahvasti vain muutamalle paikkakunnalle. Yli puolet alan
työpaikoista on Uudellamaalla.
Maailmanlaajuisesti tilanne on
samanlainen. "Piilaaksoja" on myös Aasiassa ja Afrikassa, call centereitä
voidaan perustaa melkein mihin vain, mutta tasaista kehitys ei ole. Aro muistuttaa, että
vain 6 prosenttia ihmiskunnasta on vieraillut internetissä ja heistä 85—90
prosenttia asuu teollisuusmaissa.
– Kuitenkin uusi teknologia
pitää sisällään mahdollisuuden kehitysharppauksiin. Kännyköiden vuoksi ei enää
tarvitse rakentaa puhelinlankaverkkoja. Myös ns. Cyper-kioskit ovat Intiassa luoneet
ympärilleen uusia taloudellisia toimintamuotoja, muistuttaa Aro.
ILOn raportti osoittaa Pekka Aron
mukaan suunnan, mihin asioihin pitää jatkossa panostaa. Koulutus kaikilla tasoilla ja
infrastruktuuriin kehittäminen ovat jatkossa ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä
myös työllisyyden kannalta.
Aino Pietarinen
Palkkatyöläinen
6.2.2001 nro 1/01 |
