Teema
| Millainen liike — sellainen SAK
SAK on tutkinut itseään ja
arvioi tulevaa. Suuren järjestötutkimukset tulokset ovat valmistumassa ja tulevaisuutta
pohtiva edustajakokoustyöryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi.
Tässä teemassa herätellään
keskustelua muutamista Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirjan esille tuomista teemoista.
Asiakirjaan jokainen voi tutustua SAK:n nettisivuilla, mielipiteet ovat tervetulleita ja
nettikeskusteluun odotetaan osallistujia. |
Jäsen toiminnan
ytimeen
SAK tekee paluuta ay-liikkeen
juurille ja
lisää yhteyksiä muihin kansalaisjärjestöihin
 Jo kuluvan kymmenluvun
puolivälissä jyrkästi voimistuvasta sukupolven vaihdoksesta tulee ehkä suurin
lähiajan haaste sekä ay-liikkeelle että koko yhteiskunnalle. SAK:laisen liikkeen
jäsenistä yli puolet siirtyy pois työmarkkinoilta vuoteen 2010 mennessä ja
jäsenkunnan uusintaminen vaatii merkittäviä muutoksia toimintakulttuurissa, ennustaa
järjestön tulevaisuutta pohtinut työryhmä kevään edustajakokoukselle
valmistelemassaan raportissa.
Monilta osiltaan juuri valmistumassa
olevaan SAK:n suureen järjestötutkimukseen nojaavassa asiakirjassa korostetaan
pitkästä aikaa liikkeen kansalaisjärjestöluonnetta.
Raportissa tunnustetaan, että
ay-organisaatioiden kyky toimia yhdessä jäsenten kanssa on viime aikoina jäänyt liian
vähälle huomiolle ja jäsenet syrjäytyneet varsinkin keskitettyjen neuvottelujen vuoksi
sivustakatsojiksi.
Asiakirjassa pohditaan ay-liikettä
kansalaistoimintana ja palveluja myyvänä vakuutuslaitoksena ja kallistutaan
kansalaisjärjestön puolelle. Samalla kuitenkin huomautetaan, ettei liikkeen vahvaa
asiantuntemusta ja jäsenpalveluita sovi unohtaa.
Ay-toiminnan juurille raportti palaa
toteamalla, että ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu siihen voimaan, joka sillä on
jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jäsenistö työtaisteluun
ja muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, ei ole myöskään vaikutusvaltaa,
paperissa todetaan.
Nuoret keskiössä
Liikkeen jatkuvuuden kannalta
yhteyksiä nuoriin on raportin mukaan kehitettävä kaikissa toiminnoissa. Erityisen
tärkeänä pidetään sitä, ettei nuorten pyrkimyksiä tungeta perinteellisiin
kaavoihin. Liitojen tulisikin luoda nuorille mahdollisuuksia myös projekti- ja
hankeluontoiseen osallistumiseen. Sitä voisi olla mm. yritysetiikka, kuluttajatoiminta,
solidaarisuus tai myös suora toiminta, raportissa hahmotellaan.
Liittojen järjestäjien pitää
nykyistä pontevammin tarjota ay-liikkeen apua ja jäsenyyttä sekä nuorille että
pätkätyöläisille. Nuoret olisi tavoitettava jo opiskeluvaiheessa paitsi
koulutiedotuksella myös työharjoittelun yhteydessä, eikä SAK saisi vierastaa
ammattikorkeakouluissakaan opiskelevia.
Ay-liikkeen päällimmäiseksi
työmuodoksi vakiintunutta kokouskäytäntöä sietäisi tuulettaa ja selvittää, miten
tietoverkkoja voitaisiin käyttää nuoria aktivoivalla tavalla.
Ay-jäsenten vaikutusvaltaa heitä
koskevissa päätöksissä tulee raportin mukaan laajentaa tihentämällä mm.
jäsenkyselyjä ja -äänestyksiä. Keskusjärjestösopimusten viemistä
jäsenäänestykseen olisi harkittava ja tavoitteita haalittava mahdollisimman laajalla
kenttäkäsittelyllä.
Jotta jäsenet voisivat tuntea
ay-liikkeen omakseen, sen tulisi myös rakenteiltaan muistuttaa heitä mahdollisimman
paljon. Tässä mielessä raportti näkee selvän vajeen paitsi nuorten myös naisten
asemassa.
Järjestötutkimukseen osallistuneen 20
liiton 317 hallituspaikalla istuu vain kaksi alle 30-vuotiasta. Naisten osuus hallitusten
jäsenistä tekee kolmanneksen, vaikka he muodostavat koko jäsenkunnasta lähes puolet.
Koska nämä vääristymät tuskin oikenevat itsestään, on hallintoihin harkittava
naisten ja nuorten kiintiöitä, pamauttaa raportti.
Maahanmuuttaja mukaan
SAK avaa oviaan ja kehittää
yhteistyötään myös maassa asuvien etnisten vähemmistöjen kanssa. Vaikka SAK:n
jäsenjoukossa ei toistaiseksi ole kuin noin 3 000 ulkomaalaista, heidän osuutensa
työyhteisöissä tulee jo lähivuosina voimakkaasti kasvamaan.
Asiakirjan mukaan maahanmuuttajilla
tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työelämään ja ay-toimintaan kuin
valtaväestölläkin. Työmarkkinoiden jakautuminen etnisen alkuperän perusteella on
estettävä ja ulkomaisiin sovellettava samoja työehtoja kuin kantaväestöönkin. Omassa
koulutuksessaan ay-liikkeen on käsiteltävä vähemmistöjä tasa-arvon ja
oikeudenmukaisuuden lähtökohdista ja paikallistason huolehdittava siitä, että liike ja
työelämä tulevat maahanmuuttajille tutuksi myös luottamustehtävien kautta.
Kansalaisjärjestöt kylkeen
SAK:n suhteita eri
kansalaisjärjestöihin on asiakirjan mukaan kehitettävä nykyistä laajemmalle pohjalle.
Yhteistyötä pidetään luontevana, koska ay-liike itsekin on kansalaisjärjestö.
Erilaiset yhden asian liikkeet voivat
tarjota ammattiyhdistyksille tärkeän kumppanuuden ohella myös uusia tapoja toimia. Ne
voivat tuottaa ay-liikkeelle myös tärkeitä signaaleja erilaisesta kansalaisajattelusta.
Yhteistyön foorumeiksi asiakirjassa
luonnostellaan mm. monikansallisia yrityksiä, maailmankauppaa ja -taloutta sekä
ympäristökysymyksiä.
Varsinkin kuluvalla
edustajakokouskaudella syntynyttä yhteistyötä kirkon kanssa SAK aikoo jatkaa. Yhteisen
toiminnan mahdollisuuksia järjestö näkee mm. markkinaetiikassa ja sosiaalisessa
oikeudenmukaisuudessa.
Lakkokirjo laajemmaksi
Palkansaajajärjestöjen yhteistyön
kehittämiseksi SAK esittää hanketta, jossa selvitetään järjestöllisiä ja
edunvalvontaan liittyviä yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyökohteina paperissa
luetellaan mm. kansainvälinen toiminta, koulutus, tutkimus, lomatoiminta, juridiset
palvelut ja keskusjärjestöjen lehdet.
Suhteissa työnantajiin etusijalle
asetetaan yhteistyö kehitettäessä työelämää. Koska se ei kuitenkaan läheskään
aina ole mahdollista, ay-liikkeen strategiaan pitää kuulua myös kyky puolustaa
jäseniään aidoissa eturiitatilanteissa ja vastakkainasettelun työpaikoilla.
Suhde työnantajiin jakaa selvästi
SAK:laista liikettä ja riippuu oleellisesti kunkin alan työmarkkinasuhteista.
Lakkolinjauksistaan SAK ei anna
tuumaakaan periksi. Ulkoparlamentaarinen painostus, työtaistelut, mielenosoitukset ja muu
suora toiminta kuuluvat demokratiassa perusoikeuksiin, eikä SAK suostu näitä oikeuksia
kaventamaan.
Työtaisteluihin SAK kehittelee
laajempaa kirjoa liike-elämän toimintoja mukaillen. Puristuksen paikkoina paperissa
nähdään mm. jot-tuotanto, yritysetiikka sekä firmoille aikaisempaa tärkeämmät
imagokysymykset.
Yritystoiminnan etiikan SAK aikoo ottaa
tehovalvontaan ja perustaa toimistoonsa ihmisoikeusyksikön, joka seuraa laajasti
työntekijöiden kohtelua yhteistyössä mm. kansalaisjärjestöjen ja ILO:n kanssa.
Eero Kosonen
Lisää
Liikkeessä tulevaisuuteen –raportista
SAK:n internetsivuilla
Palkkatyöläinen
6.2.2001 nro 1/01 |
