Päättyneen edustajakokouskauden tupoilla on kokousedustajien mielestä voitu turvata palkkojen myönteistä kehitystä ja ostovoiman kasvua. Myös työllisyys on parantunut.

Tupot ovat edustajien mielestä turvanneet kansalaisten hyvinvointia, edistäneet sosiaalista turvallisuutta ja uudistaneet työelämää.

1990-luvun puolivälin jälkeen jatkuvasti kasvanut maan talous on kuitenkin vääristänyt tulonjakoa. Kokouksen mittaan käytettiin kymmenkunta puheenvuoroa, joissa vaadittiin palkkatulojen kansantulo-osuuden 10 prosenttiyksikön aleneman oikaisua. Kun palkat vielä ennen lamaa tekivät kansantulosta keskimäärin 55 prosenttia, niiden osuus on nyt laskenut noin 45:een ja lasku on jatkunut talousnousun aikanakin.

Edustajat tervehtivätkin hyristen ilmoitusta, että tulopoliittinen selvitystoimikunta ryhtyy ruotimaan palkollisten kannalta vääristyneeseen tulonjakoon johtaneita syitä. Selvityksen tuloksista riippuu osaltaan se, millaisin vaatimuksin SAK lähtee syksyn 2002 sopimuskierrokselle.

Työllisyyteen päähuomio

Kun kansantaloudessa on jo pitkään mennyt hyvin, sen tulee edustajien mielestä näkyä myös kansalaisten arkipäivässä. Erityisen tärkeää on painaa jatkuvasti päälle työllisyyden parantamiseksi.

Jokaiselle on tarjottava mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työllä. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, joita tulee kuntouttaa, kouluttaa ja palkata sekä julkisiin tehtäviin että yksityisiin yrityksiin.

Köyhyyden vastaisessa taistelussa ansioperäisellä sosiaaliturvalla on edustajien mukaan suuri merkitys. Ihmisten hyvinvointia lisäävät myös laadukkaat julkiset palvelut. Useissa edustajien puheenvuoroissa korostui niin ikään maan tasapuolinen kehittäminen.

Paremman työelämän painopisteiksi kokous määritteli osaamisen, jaksamisen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen. Paikallisen sopimisen ehdoksi SAK taas asettaa sen, että kaikille työpaikoille saadaan luottamusmiesjärjestelmä.

Halpatyötä ei hyväksytä

Kannanottonsa kansainvälisessä osuudessa SAK:n edustajat uudistivat vaatimuksen saada työelämän perusoikeudet maailmankaupan sääntöihin. Kokous korosti myös eettistä ja ekologisesti turvallista tuotantoa ja katsoi, että myös ay-liikkeen sijoitustoiminnan on tuettava näitä päämääriä.

EU:n laajentumisen itään SAK:n edustajat haluavat sujuvan myös työvoimaliikkeiltään kontrolloidusti. Kun ulkomaisen työvoiman osuus tulee maassa kasvamaan, on tehokkaasti valvottava, että sen työehdot tulevat turvatuiksi kaikissa työnteon muodoissa.

SAK:n edustajat ovat valmiita kehittämään edelleen Suomen lähialueiden työmarkkinaoloja ja lähialueiden ay-järjestöjä.

Sulaa sopua

Kolmipäiväinen SAK:n 16. edustajakokous sujui harvinaisen sopuisasti. Vaikka kolmesta laajasta ohjelma-asiakirjasta puhuttiin pitkästi, niihin tehtiin vain marginaalisia muutoksia. Myös järjestön toimintaan ja saavutuksiin kohdistunut rankka kritiikki jäi pariin kolmeen puheenvuoroon.

Kiistaa nostattavaksi ennakkoon uumoiltu ydinvoimakysymys selvitettiin pienellä porulla, kun maininta siitä jätettiin pois kokouksen lausumasta.

Yksimielisesti hyväksytyksi tuli kuitenkin järjestön yhteiskuntapoliittinen asiakirja, jossa todetaan, että ydinvoimankin lisärakentaminen on hyväksyttävää ilmasto- ja ympäristösyistä sekä hinta-, omavaraisuus- ja työllisyysnäkökohtien vuoksi kunhan samalla huolehditaan tiukimman mukaan sen turvallisesta käytöstä.

Pienen kiistan synnytti myös yhteiskunta-asiakirjan eläkelinjaus, jossa tavoitellaan työeläkkeiden laskentaa koko työhistorian ajalta ja eri työsuhteissa ansaittujen palkkojen perusteella. Tällaista mallia vastaan ovat erityisesti toimihenkilöt.

SAK:n hallituksen vastaukset kokoukselle tehtyihin lähes 50 liittoaloitteeseen siunattiin suurelta osin sellaisenaan. Vaikka aloitteiden tiimoilta käytettiin nelisenkymmentä puheenvuoroa, hallituksen teksti tiukkeni vain vajaassa kymmenessä vastauksessa.