Hallituksen itselleen viime keväänä antama liikkumavara on pieni. Ensi vuoden budjettirahoista jäi jakamatta vain 75 miljoonaa euroa.

Lisärahaa ei jakoon tule, vaikka taloustilanne on nyt paljon parempi kuin viime keväänä hallitusohjelmaa ja vaalikauden ensimmäisiä kehyksiä tehtäessä oletettiin. Valtionvarainministeriön syksyn arvioiden mukaan Suomen bruttokansantuote on jo ensi vuonna rikkomassa 200 miljardin euron rajan.

Vakaus on tärkeää

Sen paremmin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderkaan eivät silti lähtisi kehyksiä rikkomaan. Kumpikin muistuttaa, että vuosittain eteenpäin neljäksi vuodeksi hyväksyttävien kehysten tavoite on luoda vakautta ja ennustettavuutta.

– Toinen asia on sitten, miten veropolitiikan toimia ajoitetaan, Korkman huomauttaa.

Ja tästä eteenpäin voi tulla huonompiakin uutisia. USA:n asuntoluottokriisin vaikutukset näyttävät paljon laajemmilta ja syvemmiltä kuin aluksi arvioitiin.

Hallituksella olisi mahdollisuus tehdä painopisteiden muutoksia kehysten raharaamien sisällä, jos niistä löytyy sopu hallitusryhmien kesken. Kiander ei usko tällaisia linjauksia syntyvän, vaikka tarpeita eri puolilta esitetäänkin.

Ylijäämät hupenemassa

Hallitusohjelman peruskiviä oli se, että vaalikauden lopussa valtiontaloudessa on suhdannevaihteluista putsattuna ylijäämä, joka vastaa prosenttia bruttokansatuotteesta. Rahassa se on runsas kaksi miljardia euroa.

Korkmanilla on selvästi Kianderia tiukempi kanta valtiontalouden ylijäämävaateisiin, vaikka rakenteellisen ylijäämän tavoittelu on Kianderinkin mielestä perusteltua varauduttaessa väestön vanhenemiseen.

Korkman muistuttaa, että pidemmällä aikavälillä julkisen talouden kestävyys ei ole tuolla valtion prosentin ylijäämälläkään taattu.

VM:n laskelmien mukaan tarvittaisiin vielä prosenttiyksikkö lisää valtion, kuntien ja työeläkerahastojen yhteenlaskettuihin ylijäämiin.

Kiander arvelee, että prosentin ylijäämätaso ylitettiin valtiontaloudessa jo viime vuonna selvästi.

– Sitten pitäisi keksiä selityksiä, miksi se heikkenee vaalikauden lopulla.

Hallitus antoi selityksen marraskuussa EU:lle tehdyssä talouden vakausohjelman tarkistuksessa: eläkemenojen kasvu ja veronkevennykset. Sen mukaan ylijäämä on katoamassa vaalikauden lopulla kokonaan.

Vuoden 2009 syksyllä ruuan arvonlisävero alenee. Hallitus tekee myös puolivälitarkistuksen tuloverotukseen ensi vuonna. Veronkevennyksiin varatut 1,1 miljardia on vielä jakamatta.

Mutta vakausohjelman tarkistuksessa hallitus kuitenkin toisti romuttumassa olevan ylijäämätavoitteen ja ilmoitti myös varautuneensa ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli keskipitkän aikavälin tavoitteen toteutuminen vaarantuu.

Korjauksia tehdään tuloja lisäämällä tai menoja vähentämällä.

HEIKKI LEHTINEN