Suomi on sitoutunut EU:ssa vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosentilla vuoden 2012 loppuun mennessä. Yhdeksi prioriteettialueeksi on valittu työnantajien tiedonantovelvoitteet.

Mitä hallinnollisia rasitteita näette näissä velvoitteissa?
– Työlainsäädännön tavoitteena on työntekijöiden suojelu, eikä tästä tavoitteesta luovuta, vaikka tiedonantovelvoitteet ovatkin tarkastelussa. Kolmikantaisesti arvioidaan, onko tiedonantovelvoitteet mahdollista hoitaa hallinnollisesti kevyemmin vaarantamatta sääntelyn taustalla olevien tavoitteiden toteutumista.

Työlainsäädännön yhtenä lähtökohtana on työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Suomen Yrittäjät on esittänyt pienemmille yrityksille helpotuksia, mitä mieltä olette tästä?
– Suomessa on yleisesti hyväksytty periaate, jonka mukaan lainsäädäntö kohtelee yhtäläisesti kaikkia yrityksiä niiden koosta riippumatta. Lain soveltamisalan porrastaminen yrityksen työllistämien työntekijöiden määrän mukaan on hyväksyttävissä vain poikkeuksellisesti. OECD:n tutkimuksissa on havaittu, että erityislainsäädännön kirjoittaminen pienille yrityksille ei ole täyttänyt odotuksia. Säännökset ovat luoneet keinotekoisia rajoja muun muassa yritysten kasvulle.

Työlainsäädännön valmistelu on perinteisesti ollut kolmikantaista. Onko tämä toimintatapa edelleen uuden ministeriön valttikortti?
– Kolmikantainen valmistelu on vakiintunut käytäntö, eikä sitä ole tarkoitus muuttaa. Siihen liittyy monia hyviä puolia. Valmistelussa esimerkiksi otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat. Valmisteluun osallistuminen vaikuttaa myös työmarkkinaosapuolten sitoutumiseen viedä uudistukset läpi.