– Palkkaverotus kiristyy ja arvonlisävero nousee, mikä nostaa inflaatiota. Ostovoima siis kaventuu. Emme ole tehneet tästä elämää suurempaa kysymystä, koska maan talous on surkeassa jamassa ja jonkun on maksettava veroja, totesi SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Olli Koski SAK:n veroseminaarissa.

– Näyttää siltä, että kehysneuvottelujen hämärinä tunteina tehtiin päätös kilometrikorvauksista. Tämä on hyvä esimerkki veromuutoksesta, jolla on myös käyttäytymismuutoksia. Edellytämmekin asian perusteellista käsittelyä. Ainakin SAK:n aloilla on paljon ryhmiä, joissa auton käyttöä edellytetään, Koski muistutti.

Tulossa olevia veromuutoksia

– Valtiovarainministeriö valmistelee ns. OHI-pakettia, jossa ennakkopäätösvalitus oikaisulautakunnan päätöksestä voidaan viedä suoraan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tällä nopeutetaan ennakkopäätösten nopeampaa ratkaisua, arvioi valtiovarainministeriön hallitusneuvos Panu Pykönen.

Uutena tulokkaana on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva Yle-vero. Veron maksajien määräksi on arvioitu 3,9 miljoonaa. Maksuvelvollisten kotitalouksien määrä kasvaa noin 40 prosenttia. Verrattuna nykyiseen TV:n lupaan yksin asuvilla kotitalouksilla Yle-maksu laskee, mutta kolmen yli 18-vuotiaan kotitalouden maksu nousee.

Harmaan talouden torjunta jatkuu

Harmaata talouden torjuntaa tehostetaan 22 hankkeen voimin. Syyskuun alkuun mennessä jokaisella rakennusalan työmaalla työskentelevällä on veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa. Valvontavastuu on rakennuttajan lisäksi työnantajalla ja päätoteuttajalla. Lisäksi tulee internet-palvelu, josta voi tarkistaa, onko henkilö veronumerorekisterissä.

Tarkoitus on myös tehdä kokonaisarvio ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuudesta ja puutteita. Myös arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksen yhteydessä varmistetaan viranomaisten riittävät tiedonsaantimahdollisuudet ja huolehditaan siitä, ettei muutos lisää harmaata taloutta. Tärkeä kehittämiskohde on myös viranomaisten välinen tiedonvaihto.

Kehyspäätös kiristää verotusta

Huhtikuinen kehyspäätös toi arvonlisäverokantojen korottamisen ja verotuksen inflaatiotarkistuksista luopumisen ensi ja seuraavaksi vuodeksi. Pienituloisten tilannetta parannetaan korottamalla perus- ja työtulovähennystä. Suurituloisimmille yli satatuhatta euroa ansaitseville tulee käyttöön väliaikainen solidaarisuusvero.

Suurimpien eläketulojen verotusta korotetaan vastaamaan palkkatulojen verotusta. Myös kilometrikorvauksen verotusta on päätetty kiristää. Tähän asiaan palkansaajajärjestöillä on terveisiä valtiovarainministeriölle.

Palkansaajat maksavat kuntapalvelut

Vuonna 2010 Suomessa kerättiin veroina ja sosiaaliturvamaksuina kerättiin 78,5 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen veroaste oli 42,3 prosenttia ja ansiotulojen veroaste oli 27,4 prosenttia. Veroasteen ovat viime vuosina olleet lievästi laskevia. Pääosa kuntien verotuloista tulee ansiotuloja verottamalla.

– Sosiaali- ja terveystoimi vie runsaat puolet (52 %) kuntien menoista, opetus- ja kulttuuritoimeen menee liki neljännes eli 23 prosenttia. Palkat ovat kuntien suurin menoerä, noin 37 prosenttia. Palvelujen ostot (22 %) ovat kasvaneet nopeimmin, kertoo Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila.

– Yhteisövero on ollut kunnille merkittävä ja siksi toivommekin suomalaisten yritysten pärjäävän, arvioi Turkkila.

– Pitäisi lähteä siitä, että katsotaan tehtävät. Jos valtio säätää, niin rahoitustakin pitäisi tulla. Kyllä nyt kehyspäätöksestäkin käy melkoinen ruikutus, totesi Turkkila SAK:n veroseminaarissa.