Vuosiloman mukainen loma-aika on 2.5.– 30.9., mutta eri alojen työehtosopimuksissa asiasta on sovittu toisin.

Metalliteollisuuden sopimuksen mukaan loma-aika alkaa keskeytymättömän kolmivuoron viisivuorojärjestelmässä 20. toukokuuta ja päättyy 20. syyskuuta.

Kausityössä lomasta voidaan sopia paljon joustavammin. Periaatteena on, että kesäloma pidetään vuoden loppuun mennessä.

Puutarha-alan sopimuksen mukaan korkeintaan kolmannes lomasta voidaan siirtää loma-ajan ulkopuolelle. Siirrettävä lomakertymä pitenee puolella.

Loman saa pätkiä

Työntekijän suostumuksella vuosilomaa voidaan siirtää pidettäväksi myös varsinaisen loma-ajan ulkopuolella.

Periaatteessa loma-ajasta pitäisi voida nauttia yhdessä jaksossa, mutta käytäntö on kirjavampi.

Yleensä lomapäivistä 24 on pidettävä loma-aikana ja loput mieluummin yhdessä jaksossa ennen seuraavan vuoden huhtikuuta tai seuraavaa lomakautta. Tästäkin on monella alalla sovittu toisin.

Kunta-alan yleisen KVTES:n mukaan lomasta 65 pros. on pidettävä loma-aikana.

Suositus on, että kesäloma olisi 24 päivää ja talviloma kuusi. Tuotannon takia tai työntekijän suostumuksella yhtenäinen kesäloma voi olla lyhyempikin. Minimi on 12 arkipäivää.

Kausityössä on toisin. Loman vähimmäispituus on kuusi arkipäivää. Loput lomapäivät työnantaja voi antaa joko yhdessä tai erikseen.

Talviloman pätkiminen on harvinaisempaa. Yleensä siihen vaaditaan työntekijän suostumus, mutta kansantalouden rattaat jylläävät tässäkin; Jos tuotanto vaatii, metallissa 24 lomapäivää ylittävä osuus voidaan pitää useassa jaksossa.

Kesken loman töihin

Loman alkamista työnantaja voi sopimusten mukaan siirtää vielä aika likellä lomaa.

Muutoksesta pitää yleensä ilmoittaa ajoissa. Kunta-alalla työnantajan odotetaan kertovan asiasta kaksi viikkoa ennen lomaa.

Vuosilomalaki ei tunne loman keskeyttämistä, mutta todellisuus on toinen. KVTES:n mukaan työntekijän vuosiloma voidaan keskeyttää erityisen painavasta syystä. Ilmoitus loman keskeytymisestä pitää antaa kaksi viikkoa aikaisemmin. Työntekijää tulee kuulla ennen kuin loman keskeytyksestä päätetään.

Toisaalta kunta-alalla työntekijällä on oikeus pitää vuosilomapäivänsä jo sen kertymisen aikana, kunhan siitä sovitaan työnantajan kanssa.

Tessit ja vuosilomalaki www.finlex.fi

Lomaa pitää siirtää myös silloin, jos työntekijä tietää ennen loman alkua joutuvansa sairaanhoitoon tai muuhun vastaavaan hoitoon.

Jos sairaus tai tapaturma sattuu loman aikana ja jatkuu yli seitsemän päivää, sairauden loppuaika ei ole lomaa, vaan sairauslomaa. Jotta lomapäivät eivät karkaisi, työntekijän on esitettävä työnantajalle lääkärintodistus.

Työntekijä voi toki potea tautinsa myös lomallaan. Tällöin hän voi itse hakea sairauspäivärahaa.

Jos lomautusjakso kestää pitkään, 30 ensimmäisen päivän ajan lomautetulle kertyy normaalisti lomapäiviä. Sen yli meneviltä päiviltä lomaa ei kartu.

Lomautusaikana irtisanotun lomapäivistä löytyy korkeimman oikeuden päätös (KKO:1994:126) Finlexin sivuilta www.finlex.fi/oikeus

Vuosilomalain mukaan työntekijä määrää kalenterivuoden tai -vuodet, jolloin säästövapaa pidetään. Tarkemmin ajankohdasta sovitaan palkansaajan ja työnantajan kesken.