Hankkeessa projektipäällikkönä toimiva SAK:n edunvalvontajohtaja Lauri Lyly kuvaa seminaarissa käytyä keskustelua tasokkaaksi.

– Liitoissa esiintyy ymmärrettävästi muutosvastarintaa ja pelkoa oman liiton aseman heikentymisestä. Siksi on tärkeää, että hankkeesta keskustellaan avoimesti.

TEAM-liittoprojektista onkin tarkoitus järjestää kevään mittaan liittojen yhteisiä keskustelutilaisuuksia ympäri Suomea.

Seminaarin muutamissa puheenvuoroissa epäiltiin, onko hankkeen aikataulu vedetty liian kireäksi. Tavoitteena on, että uusi liitto aloittaisi toimintansa vuoden 2010 alusta.

– Paljon on vielä tehtävää, mutta teknisesti on täysin mahdollista, että uusi liitto aloittaa kahden vuoden kuluttua. Uskon, että se on myös henkisesti mahdollista, Lyly toteaa.

Viime kädessä uudesta liitosta päättävät mukaan lähtevien liittojen jäsenet eli liittokokoukset tai edustajistot. Kemianliitto järjestää liittymisestä myös neuvoa antavan jäsenäänestyksen.

Yhdistymistä suunnittelevien liittojen nokkamiehet ovat vakuutelleet, että TEAM-hankkeen kannatus tai vastustus ei mene liitoissa poliittisten rajojen mukaan. Metalliliiton hallinnon vasemmistoliittolaiset ja Metallin vaikuttajat –vaaliliitto julkisti viime viikolla kuitenkin kannanoton, jossa TEAMin hyötyihin suhtauduttiin epäillen.

Edunvalvonta sektoreiden pohjalta

Uuden liiton toimintaperiaatteita on hahmoteltu 10 työryhmässä. Niiden raportit valmistuvat maaliskuun loppuun mennessä. Punaisena lankana työryhmissä on ollut edunvalvonnan tehostaminen ja jäsenpalvelun parantaminen. Lauri Lylyn mukaan työryhmien työtä on leimannut suuri yksimielisyys.

Tavoitteena on ajan myötä vähentää solmittavien työehtosopimusten määrää. Nyt niitä solmitaan yhteensä 51 kuuden yhdistymässä olevan liiton piirissä. Lylyn mukaan yhtenä vaihtoehtona on pyrkiminen sektorikohtaisiin tai tulevaisuudessa useiden sektorien yhteisiin runkosopimuksiin. Suunnitelmissa on 6-8 sektoria, joiden alla työehtosopimukset ovat. Palkankorotusten vähimmäistaso ja työsuhteen perusehdot sovitaan kuitenkin yhtenäisesti koko liitossa.

Sektorit on huomioitu myös uuden liiton päätöksentekoelimissä. Lyly tiivistää asian niin, että rakenteilla on vahva liitto, jonka sisällä on sektorikohtaista itsenäisyyttä.

Jäsenpalveluja parannetaan muun muassa panostamalla aluetoimintaan. Suunnitelmissa on kuusi aluepalvelukeskusta ja yhteensä 20 toimipistettä ympäri Suomea.

Työntekijöitä uudessa liitossa on noin 300 ja työttömyyskassassa noin sata. Toistaiseksi on ratkaisematta, toimiiko työttömyyskassa hajallaan ympäri Suomea vai keskitetysti yhdessä paikassa. Liiton jäsenmaksun luvataan olevan matalampi kuin yhdenkään nyt yhdistymässä olevan liiton.

Tavalliset jäsenet saatava mukaan

Seppo Fahlström Sähköliitosta, Aira Hänninen Kemianliitosta ja Pentti Mäkinen Metalliliitosta kehuvat yhdestä suusta Kiljavan seminaaria.

– Kun tulin seminaariin, epäilin tuleeko koko hankkeesta mitään, mutta nyt olen optimistisella mielellä, sanoo Aira Hänninen toisen seminaaripäivän päätteeksi.

Kaikki kolme haluavat uskoa, että uusi liitto syntyy aikataulussa, jos ei vuoden 2010 alusta niin ainakin sen kuluessa.

Kolmikko kokee haasteellisimmaksi tehtäväksi hankkeen hyötyjen avaamisen tavallisille rivijäsenille. Monen jäsenen mieltä kaihertaa oman liiton katoaminen eikä uusi iso liitto välttämättä tunnu omalta.

– Asia on etäinen tavalliselle jäsenelle, joka tarkastelee edunvalvontaa oman työpaikan näkökulmasta, pohtii Aira Hänninen.

Kolmikko pitää hyvänä sitä, että ammattiosastot säilyvät entisellään ja sulautuvat yhteen ajan myötä vain, jos niin itse päättävät.

Aira Hänniselle yhdistymisprosessi ei ole uusi asia, sillä hän on entisiä tevalaisia ja kokenut jo yhdistymisen Kemianliittoon.

– Silloin monen huolena oli, että kuuluuko oman alan ääni suuremmassa kokonaisuudessa. Kyllä se kuuluu, jos jäsenet niin haluavat.

Pentti Mäkinen sanoo, että tavoitteena täytyy olla liitto, jossa niin pienet kuin suuret alat ovat tasaveroisessa asemassa ja jonka jokainen jäsen voi kokea omaksi liitokseen.

Seppo Fahlström korostaa ison ja vahvan liiton tarvetta erityisesti Eurooppatason ja muussa kansainvälisessä edunvalvonnassa, jonka merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Pirjo Pajunen