Minkä ongelman kimpussa painiskelet juuri nyt?
– Uutena esimiehenä täytyy opetella hallintoa ja byrokratian pyörittämistä, mikä on yllättävän työlästä. Olen mukana monessa työryhmässä, joihin menee työaikaa. Asioista pinnalla on YT-lain valvonnan kehittäminen.

Miten SAK:n kädenjälki näkyy työlainsäädännössä?
– Hankala kysymys. Vähättelemättä muita keskusjärjestöjä SAK on monessa työlainsäädäntöön liittyvässä hankkeessa päänavaaja ja edelläkävijä. Meillä on suurin koneisto, asiantuntemusta ja aktiivista kenttäväkeä. Kentän ääni kuuluu aika hyvin massiivisessa organisaatiossa ja välittyy myös lainsäädännön kehittämiseen.
– Viimeaikaisista laeista SAK:n kädenjälki näkyy ehkä parhaiten muutosturvalaissa, joka on alun perin SAK:n vaatimus. Sekin aloite lähti kentältä. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu, mutta pää saatiin auki.

Toimiiko muutosturva?
– Toimii ja ei riippuen tilanteesta. Yksilötasolla muutosturva voi toimia hyvin etenkin, jos irtisanomisia on vähän, mutta massairtisanomissa muutosturva ei välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.
– Muutosturva helpottaa irtisanomistilanteen kipuja ja uuden työpaikan löytämistä, mutta ei se estä tai poista itse ongelmaa eli irtisanomista.

Mitä uudistettavaa työlainsäädännössä?
– Vaikka lähes koko työlainsäädäntö on viimeisten noin viidentoista vuoden aikana uudistettu ja uutta lainsäädäntöäkin on tehty, lähestulkoon kaikissa laeissa on myös parannettavaa.
– Uudistustarve kohdistuu nyt valvontapuolelle, jotta käytännön toimijoilla on riittävät resurssit ja taito valvoa ja neuvoa. Henkilöstöedustajien asema, tiedon saanti, koulutus ja ajankäyttö ovat olennaisia asioita, jotta sinällään hyvä lainsäädäntö käytännössä myös toteutuu.

Miksi menestyvä firma saa irtisanoa väkeään?
– Taustalla ovat työnantajan direktiovalta ja työsopimuslain taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Se on olemassa silloinkin, kun ei vielä mene huonosti, mutta työnantaja varautuu tulevaan ja tekee tuotannollisia ratkaisuja. Yritysten "reagointiherkkyys" markkinamuutoksiin näyttää lisääntyvän loputtomasti. Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden määrittely kaipaisi kieltämättä uutta pohdintaa.

Miten työsuhdeturvaa olisi parannettava?
– Lyhyesti – usealla tavalla. Liittyy edellä mainittuun ja kaikkiin varsinkin ns. epätyypillisiin työsuhdemuotoihin sekä työvoiman vähentämistilanteisiin. Toiveita ay-liikkeessä lienee yli oman tarpeenkin, mutta työkalupakista puuttuvat tehotyökalut. En ala tekemään aiheelle väkivaltaa tiivistämällä.

Onko työtuomioistuin luokkatuomioistuin?
– Tällaisia heittoja kuulee usein. Aikanaan puhuttiin, että työntekijäpuoli voitti pääsääntöisesti, nykyään työnantajapuoli voittaa usein. Työtuomioistuimessa ammattitaitoiset juristit ratkovat asioita ja päätökset perustuvat pykäliin.
– En näe, että työtuomioistuimen päätöksissä kenellekään koituisi oikeudellista vääryyttä.

Onko laki niin kuin se luetaan eli tuomioistuimet äänestävät lain tulkinnasta?
– Äänestyksissä eriäville mielipiteille on vahvat perusteet. Uuden työlainsäädännön keskeisiä ongelmia saattaa olla se, että nyt on tehty usein niin sanottua puitelainsäädäntöä, joka ei mene aina riittävällä syvällisyydellä yksityiskohtiin. Pykäliä on vähemmän ja lainsäädäntö on päällepäin helpommin luettavaa. Puitelainsäädäntö antaa enemmän tulkinnan ja harkinnan varaa.

Mitä kehitettävää sopimusjärjestelmässä?
– Tällä hetkellä järjestelmä näyttää olevan aika tavalla syntyneiden ongelmatilanteiden ratkomista. Koska ongelmia ei korjata ajoissa, ne paisuvat ja tilanteet tulehtuvat.
– Neuvotteluiden painopiste pitäisi siirtää prosessin alkupäähän eli heti kun ongelma on syntymässä tai selvillä, osapuolten pitäisi pystyä neuvottelemaan. Varhaisempi puuttuminen tervehdyttäisi tilannetta.
– Jälkijättöisyys ei ole työntekijänkään kannalta hyvä asia.

Toimiiko sovittelujärjestelmä?
– Kyllä se toimii. Sovittelun tarkoitus on edistää sopimukseen pääsyä. Työtaistelujen määrään nähden sovittelu toimii hyvin.
– Paradoksaalista on, että jos sovittelujärjestelmä toimii erittäin hyvin ja on joustava, sovittelijan pakeille mennään liian helposti eivätkä osapuolet ratko itse ongelmiaan. Jos järjestelmä toimii huonosti, työtaisteluja on paljon.

Miksi lakkoja ei saa rajoittaa lailla?
– Työtaisteluoikeus on perustuslain takaama perusoikeus. Lakko on viimekätinen keino, mihin työntekijät voivat turvautua, jos kokevat oikeuksiaan poljettavan. Lakko-oikeus on järjestäytynyt ja sivistynyt tapa hoitaa työelämän ristiriitoja.
– Jos työtaistelu poistetaan keinovalikoimasta tai se tehdään hankalaksi ja kalliiksi, paineet purkautuvat muulla tavoin. Ulkomailta löytyy paljon esimerkkejä: jos työtaisteluoikeutta rajoitetaan liikaa sakoilla ja kielloilla, se johtaa hallitsemattomiin toimiin, piiloteltuihin työtaistelutoimiin ja pahimmillaan mellakoihin.

Työrauhavelvoite työpaikoille?
– Työehtosopimuksia tehdään Suomessa edelleen kattavasti ja niiden myötä luomme koko ajan työrauha-käsitettä työpaikoille.

Luottamusmiehen tärkein tehtävä?
– Osata kuunnella ja kartoittaa henkilöstön tarpeita, näkemyksiä sekä opetella lukemaan ja seuraamaan työnantajayrityksen tai -yhteisön taloutta, josta pystyy ennalta vaikuttamaan tuleviin haasteisiin.

Onko työsi liian etäällä tehtaista, kaupan kassoilta ja rekan ratista?
– Ei mielestäni. Käyn lähes viikoittain työpaikoilla tai työpaikkojen henkilöstökoulutustilaisuuksissa.
– Saamme SAK:hon liitoilta paljon tietoa työelämän ongelmista, ja ihmiset soittavat myös suoraan SAK:hon. Se on osoitus, että SAK:lla on hyvin vahva asema palkansaajien keskuudessa. SAK:hon luotetaan.

  15+1 

Mitä haluaisit kysyä PAMin koulutuspäällikkö Sirkka-Liisa Pihlasteelta?
– Vastaako henkilöstönedustajien koulutus tarpeeseen, että työntekijöiden edustajat osaavat lukea, miten yrityksellä menee?