Tavallisesti yritysten välisessä kaupankäynnissä kukin myyjä perii 22 prosentin arvonlisäveron myymistään tavaroista ja palveluista ja tilittää verot valtiolle. Kukin ostaja puolestaan vähentää omiin ostoihinsa sisältyvät arvonlisäverot perimiensä arvonlisäverojen tilityksistä. Arvonlisäveron maksavat lopulta lähinnä kuluttajat.

Vuonna 2007 rakennusalan yritykset jättivät Verohallituksen mukaan tilittämättä 110 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia perityiksi ilmoittamistaan arvonlisäveroista. Ongelmia ei niinkään löytynyt suurista vaan pienistä yrityksistä, jotka usein ovat alihankkijan asemassa.

Ilmoitettujen verojen maksamatta jättäminen ei ole harmaata taloutta, mutta verottajan mielestä se etenkin rakennusalalla voi osoittaa harmaan talouden olemassaoloa kuittikaupan muodossa.

Keväällä hallituksen on tarkoitus päättää, miten rakennusalalla otetaan käyttöön käännetty arvonlisävero. Siinä aliurakoitsijat eivät lisää palvelujensa hintoihin arvonlisäveroa. Vasta pääurakoitsija vastaa koko homman arvonlisäveron tilittämisestä.

Hankala toteuttaa

Alan yritysten etujärjestö, Rakennusteollisuus ry, vastustaa hanketta. Sen mielestä se voi lisätä alv-tuottoja, mutta ei pure pimeän työvoiman käyttöön, joka on suurin ongelma.

Alan yrityksille kääntö toisi lisäkustannuksia ja hankalia tulkintaongelmia. Suomessa moni rakennusyritys toimii samaan aikaan aliurakoitsijana jossakin keikassa ja toisessa taas pääurakoitsijana. Aina ei ole edes selvää, mikä on rakentamista ja mikä esimerkiksi huoltotyötä.

Työnantajat epäilevät myös, että muutos lisää kikkailua. Jotkut alkavat perusteettomasti hakea ennakkopalautuksia olemattomista ostoista maksetuista arvonlisäveroista. Rahat kilahtavat automaattisesti vuoden alusta käyttöönotetulle verotilille.

Käännettyä arvonlisäveroa käytetään rakennusalalla muun muassa Itävallassa ja Ruotsissa. Suomalaispuheet kokemuksista ovat ristiriitaisia.

Pitkät ketjut poikki

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää alan yritysten etujärjestön puheita vähän farisealaisina, vaikka myöntääkin, että ei käännetty alv pimeän työn teettämistä poista. Se parantaa kuitenkin nykytilannetta ja tuo valtiollekin lisää kaivattuja verotuloja.

Harjuniemellä on hyvä neuvo, jos alan yritykset haluavat kitkeä alan harmaata taloutta tosissaan:

– Vähemmän alihankintaa ja urakkaketjuja lyhyemmiksi. Harmaa talous piilee pitkissä urakkaketjuissa. Niiden syntymahdollisuus on pääurakoitsijasta kiinni.

Harjuniemi sanoo EU:n itälaajenemisen jälkeen Suomen rakennusmarkkinoille pesiytyneen tukuittain ulkomaille rekisteröityjä yrityksiä, joilla ei ole aikomustakaan toimia laillisesti.

– Pääurakoitsijat saavat ne helposti ulos työmailta, jos tahtovat.

Rakennusala ei ainoa

Käännetty arvonlisävero on nykyisin käytössä silloin, kun yritykset myyvät toisilleen palveluja rajan yli. Ostaja suorittaa veron omassa maassaan myyjän puolesta.

EU:n on tarkoitus sallia käännetty alv myös esimerkiksi hiilidioksidin päästölupakaupassa, matkapuhelimien, hajuvesien ja jalometallien kaupassa. Niissäkin verovelvollisuutta halutaan kääntää veropetoskikkailujen vähentämiseksi.

Viime vuonna esimerkiksi maiden rajat ylittävässä päästöoikeuskaupassa paljastui miljardien eurojen veronkierto.