Eläketyöryhmän työ kaatui Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vaatimukseen poistaa työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. eläkeputki. Tätä palkansaajajärjestöt eivät hyväksyneet. Eläkeputken tukkiminen olisi merkinnyt pitkäaikaistyöttömien toimeentulon romahtamista mutta sillä ei olisi ollut juuri vaikutusta työurien pituuteen.

Työelämätyöryhmä esittää laajaa toimenpidepakettia, joka koskee muun muassa työterveyshuollon kehittämistä, työhyvinvoinnin edistämistä, työurien pidentämistä alkupäästä ja työllistymisedellytysten parantamista työuran aikana. Nämä esitykset lähtevät nyt jatkovalmisteluun.

Pirjo Pajunen

Eläketurvakeskuksen johtajan Hannu Uusitalon mukaan tämä merkitsee sitä, että eläkkeellesiirtymisikä on noussut siinä tahdissa, kun vuoden 2005 työeläkeuudistusta suunniteltaessa arvioitiin.

Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi ensimmäinen suurista ikäluokista, ennätykselliset lähes 80 000 henkeä. Se on 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyi selvästi aiempaa useampi. Sen sijaan alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski hieman.

Talouslama ei vielä vuonna 2009 näkynyt merkittävästi iäkkäämpien työllisyydessä. 55–64 -vuotiaiden työllisyys pysyi vuonna 2009 edellisvuoden tasolla. Yli 60-vuotiaiden työllisyys hieman laski edellisvuoteen verrattuna, mutta 55–59-vuotiaiden työllisyys jopa parani.

Suomessa keskimääräistä pidemmät työurat

Julkisuudessa väitetään usein, että suomalaisten työurat ovat eurooppalaisessa mittakaavassa lyhyitä. Tämä ei tuoreen EU:n komission tilaaman tutkimuksen mukaan pidä paikkaansa.

– Työurien kestoa vertailtaessa Suomi sijoittuu EU-maiden keskitason yläpuolelle, sanoo erityisasiantuntija Arto Laesvuori Eläketurvakeskuksesta.

Maiden välisessä vertailussa mittarina on käytetty työllisen ajan odotetta, mikä kuvaa niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan.

Suomessa työllisen ajan odote 15-vuotiaana on 34,5 vuotta. Luku on 15 ns. vanhasta EU-maasta kuudenneksi korkein. Edelle sijoittuvat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Britannia ja Portugal.

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna tilanne muuttuu. Naisten työllisen ajan odotteessa Suomi on sijalla neljä mutta miesten osalta vasta sijalla 11. Arto Laesvuori arvelee yhdeksi syyksi miesten huonoon sijoitukseen työkyvyttömyyttä.

Pirjo Pajunen