Kansainvälistä solidaarisuutta

hmisoikeuksista on helppoa saada aikaan erilaisia julkilausumia ja julistuksia, mutta niiden toteuttaminen käytännössä on usein perin vaikeata. Pakkotyön lopettaminen Burmassa on kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä ajankohtaisia tavoitteita. Kansainvälinen yhteisö on hyvin laajasti sitoutunut siihen, että pakkotyö on saatava loppumaan Burmassa. Sotilasjuntta ei piittaa julkilausumista eikä kansainvälisestä painostuksesta. Vain taloudelliset pakotteet purevat.

Burma, jota sotilasjuntta kutsuu Myanmariksi, on ihmisoikeuksien kannalta maailman synkimpiä maita. Armeija hallitsee maata rautaisella otteella. Erittäin laaja järjestelmällinen pakkotyövoiman käyttö on jatkunut vuodesta toiseen ILO:n päätöksistä huolimatta. VAKL on arvioinut, että tälläkin hetkellä jopa miljoona ihmistä on orjatöissä Burmassa. Pakkotyövoimaa käytetään maataloudessa ja perusinfrastruktuurin rakentamisessa. Armeija käyttää laajasti pakkotyövoimaa. Myös naiset, lapset ja vanhukset joutuvat tekemään pakkotöitä.

Burman pakkotyö on ollut pitkään Kansainvälisen työjärjestön kokousten asialistalla. ILO päätti lopulta viime vuonna pakotteista. Päätös syntyi poikkeuksellisen laajalla yhteisymmärryksellä. Sitä tukivat ammattiyhdistysliikkeen lisäksi työnantajat ja lähes kaikki hallitukset. Vastaan äänestivät ILO:n hallintoneuvostossa vain Kiina, Malesia, Intia ja Venäjä. ILO oli jo tätä aikaisemmin sulkenut Burman mm teknisen yhteistyön ulkopuolelle. ILO ei voi itse toteuttaa pakotteita käytännössä. Se on eri maiden hallitusten, kansainvälisten järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten tehtävä.

Painostusta Burmaa kohtaan on siis lisätty vähitellen. Sotilasjuntta on kansainvälisen painostuksen takia käynyt keskusteluja kotiarestissa olevan oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kanssa. Pakkotyön osalta ei ole tapahtunut mitään muutoksia. ILO:n suositukset ja päätökset eivät ole tehonneet sotilasjunttaan. Se ei edelleenkään myönnä ongelman olemassaoloa eikä salli ILO:n läsnäoloa maassa. ILO on valmis antamaan apua Burmalle pakkotyön lopettamiseksi.

Käytännössä pakotteiden aikaan saaminen on osoittautunut vaikeaksi. Euroopan unionilla on voimassa joukko pakotteita. Burma on suljettu GSP-järjestelmän ulkopuolelle, joten maan maatalous- tai teollisuustuotteille ei anneta mitään tullialennuksia. Kehitysyhteistyötä ei tehdä eikä korkean tason vierailuja järjestetä eikä Burman johtohenkilöille anneta viisumeja. Nämä EU:n päätökset ovat voimassa huhtikuun loppuun. Jos Burma ei ennen kesäkuussa pidettävää työkonferenssia ryhdy käytännössä toimiin pakkotyön lopettamiseksi ja salli ILO:n läsnäoloa maassa, EU on valmis kiristämään pakotteita. EAY on vaatinut EU:ta mm kieltämään investoinnit Burmaan.

Suomen suhteet Burmaan ovat vaatimattomat. TT:n mukaan suomalaisilla yrityksille ei ole investointeja Burmassa. Kauppaa tehdään jonkin verran. Viime vuonna Burmasta tuotiin yli 12 miljoonalla markalla pääasiassa vaatteita ja jalkineita. Vaatteiden tuonti oli lisääntynyt. Älkää ostako tuotteita, joissa lukee Made in Myanmar.

Tässä on kysymys myös ILO:n uskottavuudesta ja kansainvälisen yhteisön tahdosta toteuttaa käytännössä työelämän ihmisoikeudet. ILO:ssa hyväksyttiin kesäkuussa 1998 julistus työelämän perusoikeuksista ja –periaatteista. Siinä jäsenvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään työelämän perusoikeuksia, jotka ovat järjestäytymisoikeus ja oikeus neuvotella kollektiivisesti, lapsityön, syrjinnän sekä pakkotyön kielto.

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike järjesti kansalaisjärjestöjen kanssa toukokuun ensimmäisenä toimintapäivän Burman pakkotyön lopettamiseksi. Tarkoituksena on lisätä kansainvälistä painostusta ja vaikuttaa hallituksiin, kansainvälisiin järjestöihin sekä monikansallisiin yrityksiin. ILO:n työkonferenssi käsittelee Burman kysymystä jälleen kesäkuussa.