Globalisaatio demokraattisiin ohjaksiin

Attac-liike tuntuu leviävän ja kasvavan kulovalkean tavoin lähinnä tietoverkossa. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kypsyä hillittömään globalisaation vauhtiin ja hallitsemattomaan kehitykseen seurauksineen. Kiivaan kehityksen rattaisiin halutaan heittää hiekkaa. WTO:n kokouksessa Seattlessa ja EU:n Nizzan huippukokouksessa heiteltiin myös polttopulloja, mistä tuore kansalaisliike onkin saanut ankaraa kritiikkiä.

Kansalaisjärjestön kannattajiksi ilmoittautuneet kansanedustajat ja kenties näkyvin hahmo ulkoministeri Erkki Tuomioja ovat olleet julkisen arvostelun kohteina: miten lainsäätäjät voivat tukea laittomuuksiin syyllistynyttä liikettä. Susanna Rahkonen huomauttaa, että Attac ei hyväksy väkivaltaa eikä laittomuuksia, ja WTO-prosessin rettelöitsijät olivat muista kuin Attac-järjestöstä.

– Seattlessa ja Nizzassa oli paikalla paljon kansalaisjärjestöaktivisteja muun muassa ay-liikkeestä ja myös kirkon piiristä. Suurin osa globalisaation seurauksista huolissaan olevista kansalaisaktivisteista ei hyväksy väkivaltaista toimintaa, vaan kehitykseen pitää voida vaikuttaa asiallisin argumentein. Myös mieltä täytyy saada osoittaa lakeja rikkomatta, Susanna Rahkonen sanoo.

Hän on hyvin huolissaan siitä, että kansanedustajia ja päättäjiä syyllistetään osallistumisesta avoimen kansalaisjärjestön toimintaan.

– Kritiikissä on iskeydytty isompaan asiaan kuin pelkkään Attac-ryhmään osallistumiseen. On hyvin huolestuttavaa demokratian kannalta, jos kansalaisten valitsemat päättäjät eivät voi toimia yhdessä valitsijoidensa kanssa. Attac osoittaa, että kasvava osa kansalaisista on kyllästynyt seuraamaan politiikan toimijoita katsomosta. Me päättäjätkin tunnemme usein voimattomuutta globaalin kehityksen edessä, kun emme voi tehdä niin paljon kuin haluaisimme, Rahkonen toteaa.

Eduskunnan keskustelufoorumi

Espoolainen Susanna Rahkonen lähti ensin perustamaan Attac-verkostoa kotikaupunkiinsa. Syntyi ajatus, miksei myös eduskuntaan? Toimiihan siellä muitakin yhden asian ympärille ryhmittyneitä foorumeita. Nyt eduskunnan Attac-verkostoon kuuluu reilu 40 kansanedustajaa, heidän avustajiaan sekä eduskunnan muita työntekijöitä.

– Eduskunnan Attac-verkosto on vapaamuotoinen tiedonhankinta- ja keskustelufoorumi yli puoluerajojen. Se ei ole ketään tai mitään vastaan; onhan hallitusohjelmassakin kirjaus, että spekulatiivisten pääomaliikkeiden aiheuttamien häiriöiden torjuntaan tähtäävien järjestelmien käyttöönotto selvitetään, Rahkonen huomauttaa ja toteaa vastaavanlaisia ryhmiä olevan ainakin Belgian, Ranskan, IsoBritannin ja Euroopan parlamenteissa.

Suomen valtiovarainministeriö onkin hallitusohjelman mukaisesti teettänyt selvityksen, jossa on arvioitu valuutansiirtoveron, Tobinin veron mahdollisuuksia. Selvitys teilasi veron suoralta kädeltä. Susanna Rahkosen mukaan asia ei suinkaan ole loppuun käsitelty, vaan keskustelu on vasta alkamassa.

– Ei asiaa voi laittaa virkamiesvalmistelun jälkeen hyllylle, vaan se pitää keskusteluttaa eduskunnassa. Kun ulkoministeriö tuo valmistelemansa globalisaatioselonteon aikanaan eduskuntaan, alkaa varsinainen keskustelu, Rahkonen lupaa.

Veroparatiisit kiellettävä

Attac-liike on syntynyt valuutansiirtoveron vaatimuksesta ja ranskan kielestä tuleva nimilyhenne tarkoittaakin vapaasti suomennettuna yhdistystä valuutansiirtoveron puolesta kansalaisten avuksi. Liike syntyi Ranskassa ilmestyneen Le Monde Diplomatique -lehden pääkirjoituksesta vuonna 1998. Siinä vaadittiin talousnobelisti James Tobinin kehittelemää valuutansiirtoveroa hiekaksi globalisaation vauhdikkaisiin rattaisiin.

– Jo promillen verolla spekulatiivisista valuutansiirroista kerättäisiin vuosittain 700—800 miljardin markan tuotto, joka ei hetkauttaisi tervettä liiketoimintaa mitenkään, mutta jolla saataisiin keinottelua kuriin ja autettaisiin globalisaation jälkien korjaamista erityisesti kehitysmaissa, Rahkonen selvittää.

Tobinin vero on Attac-liikkeen keskeisiä tavoitteita, mutta muitakin on.

– Veroparatiisit pitää kieltää, sillä ne aiheuttavat epätervettä kilpailua. Yksi keskeinen tavoite on kehitysmaiden velkojen anteeksi antaminen.

Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos arvosteli Attac-liikettä Helsingin Sanomissa teilaamalla sen vapaiden pääomamarkkinoiden ja sitä myöten vapaan maailman vastaiseksi. Susanna Rahkonen muistuttaa Wahlroosia, että jopa suursijoitta George Soros kannattaa Tobinin veroa ja pelisääntöjä vapaille pääomamarkkinoille.

– Loppujen lopuksi myös taloudellisen toiminnan etu on, että olot ovat vakaat ja kilpailu tervettä. Keinottelu luo epävakautta. Muistuttaisin myös, että ihmiset ovat mahdollistaneet pääomien vapaan liikkumisen, ja ihmiset niitä myös liikuttelevat. Ihmiset voivat kehittää globalisaatiota haluamaansa suuntaan. Nyt on nähty, että ihmiset eivät pidä nykykehitystä toivottavana, vaan ovat lähteneet liikkeelle, Susanna Rahkonen sanoo.

Arkielämään epävakautta

Suomessakin toimii jo eri paikkakunnalla Attac-ryhmiä ja valtakunnallinen järjestö perustetaan toukokuun 19.—20.päivinä Helsingissä. Miksi tarvitaan uusi kansalaisjärjestö asialle, joka on jo ainakin kansainvälisen ay-liikkeen ja myös työväenliikkeen ohjelmissa?

– En näe Attac-liikettä kilpailevana puolueille tai ay-liikkeelle. Muun muassa Sosialistinen Internationaali torjuu spekulatiiviset pääomaliikkeet ja haluaa globaalille kehitykselle sosiaalisen ulottuvuuden aivan kuten eurooppalainen ja kansainvälinen ay-liikekin. Ihmiset kokevat nyt, että he haluavat suunnata toimintansa asialle vihkiytyneeseen vapaaseen kansalaisjärjestöön, mikä on mielestäni hieno asia. Osittainhan kyseessä on samoja ihmisiä, jotka jo toimivat vaikkapa ay-liikkeessä, Rahkonen sanoo.

Globalisaation jäljet näkyvät suomalaisten arjessakin kouriintuntuvasti niin hyvässä kuin pahassa. Nokia symbolisoi kehityksen kirkasta kruunua.

– Globalisaatio heijastuu ihmisten arkielämään epävarmuutena, jonka avoimilla markkinoilla toimivat yritykset eli suomalaistenkin työnantajat kokevat. Firmat elävät neljännesvuosinäkymin, ovat koko ajan varpaillaan ja työntekijät niiden mukana. Olemme kaikki samassa nopeassa syklissä, vaikka ihmisen elämää ei voi rakentaa neljännesosavuosiin. Työelämän kova rytmi ja oravanpyörä ovat kytköksissä avoimeen talouteen. Kaikki ovat koko ajan kilpailemassa kaikkia vastaan. Ihminen on jauhautumassa hulvattoman vauhdin jalkoihin, Susanna Rahkonen hahmottaa ja haluaa muiden mukana olla jarruttamassa kehitystä.

Leena Seretin