Puuväkikin äänestää nyt edustajistaan pelkästään postin kautta, ensimmäisen kerran historiassaan.

Vaaliehdokkaita on kaikkiaan 642, joista demareiden, keskustan ja sitoutumattomien listoilla 350 ja vasemmistoliiton ja sitoutumattomien joukoissa 292. Liitto on jakanut maan 15 vaalipiiriin, joista kaksi, metsäkone- ja turvealat sekä maatalousalat ovat valtakunnallisia.

Helsingissä juhannuksen alla pidettävään kokoukseen ehdokkaista seulotaan 175 edustajaa.

Liiton johto on asettanut vaalien vilkkaustavoitteen noin 60 prosenttiin. Tuloksen veikkaaminen ennakkoon on kuitenkin vaikeata, koska liitto ei ole nykymuodossaan kertaakaan järjestänyt koko jäsenkunnan kattavaa äänestystä ja edelliset vaalitulokset ovat 12 vuoden takaa.

Liittokokoukselle on tehty yhteensä 57 aloitetta, joista suurimman ryhmän muodostavat tes-toimintaa koskevat esitykset, 22 kpl. Sääntöjä ja luottamusmiehiä koskevia esityksiä on jätetty 18. Liiton osastot ja piirit ovat lisäksi tehneet liiton toimintaa, organisaatiota, hallintoa, taloutta ja jäsenetuja koskevia aloitteita.

Kokous tulee hyväksymään myös neljä asiakirjaa, joissa käsitellään alan elinkeinopolitiikkaa sekä liiton sopimustoimintaa, järjestöpolitiikkaa ja viestintää.

  SAK:n ja Suomen suurimman ammattiliiton KTV:n edustajiston vaalit eivät tuttuja valtarakenteita juuri heilutelleet.

Liiton runsaasta 212 000 äänioikeutetusta vaalikirjeensä pani postiin vajaat 44 pros. ja 91-paikkaiseen edustajistoon tuli 69 demaria ja 22 vasemmistoliittolaista. Vanhassa 101-paikkaisessa edustajistossa pääryhmien voimat jakaantuivat 77:24.

Naisten osuus uudessa edustajistossa tekee noin 60 pros., kun heitä koko liiton jäsenkunnasta on 76 pros.

Viisi vuotta sitten, kun liiton joukot edellisen kerran äänestivät, vaalivilkkaus nousi yli 45 prosentin. Vuonna 1991 taas jäätiin alle 43 prosentin.

Valtion pääsopijajärjestöt ovat huolestuneita siitä, että kruunu on luopumassa kaikista muista paitsi ydintoiminnoistaan. Jos puolustuslaitosta koskevat yhtiökaavailut toteutetaan, armeijasta on tulossa vuokralainen, jonka on maksettava käyttämistään kiinteistöistä markkinavuokra, huollosta markkinahinta ja tuotettava vielä voittoakin.

Valtion ammattiliitto VAL kääntyi rakennuslaitosasiassa myös tasavallan presidentin puoleen pääsiäisen alla. Liitto toivoi, että presidentti puolustusvoimien ylipäällikkönä ottaisi laitoksen tulevaisuussuunnitelmat hyppysiinsä ja tekisi voitavansa laitoksen 1 500 työntekijän työpaikkojen turvaamisessa.

Armeijan rakennuslaitoksen järjestelyistä valmistui huhtikuun alussa selvitysmies Ukko Laurilan mietintö, jossa hän esitti laitosta yhtiöksi. Yhtiövalmistelut tehtäisiin ensi vuoden loppuun mennessä ja laitos olisi saneerattu myyntikuntoon 2005 lopussa. Vain siihen saakka henkilöstön asema olisi turvattu.

Ryhmä kannattaa lämpimästi hygieniapasseja ja haluaa ne kaikkien elintarvikkeiden kanssa työskentelevien taskuun.

Kun työsuhteet koko elintarvikealalla on pirstottu, hygieniamääräysten, laadun ja ruokaturvallisuuden vahtiminen ontuu pahoin. Epätyyppisten töiden lisääntyminen ei suinkaan edistä työskentelyä turvallisen ruuan puolesta, ryhmä sanoo maatalousministeri Kalevi Hemilälle jättämässään kirjelmässä.

Ryhmä pitää epäkohtana myös sitä, että maan eläintautitilannetta vahditaan jopa tarkemmin kuin elintarviketöiden turvallisuutta.