Vasta valittu ts-valtuutettu Bengt Burman ei kanna huolta yksinomaan Mustasaaren Stormossenin 30 työntekijästä. Maanomistajat naapurista voivat eksyä paikalle.

– Hyvä olisi, jos olisi pelastusrengas ja köysi, ehkä myös kumivene. Ja katsokaa, etteivät työntekijät tasapainottele jyrkillä reunuksilla, neuvoo ts-tarkastaja Matti Uusimäki ja tähyilee kolme metriä syvälle altaalle, johon kerätään kaatopaikoilta valuva jätevesi.

Työnantajaa tällä kertaa edustava ympäristöinsinööri Johanna Penttinen-Källroos nyökkää ja on samaa mieltä. 8 600 kuutiota vetävän altaan päälle osin rakennettu kiikkerä laituri ei ole mikään turvallisuustekijä.

Ulkoaltaaseen vahingossa tipahtava kelluu – vesi tosin on suuhun joutuessaan terveydelle haitallista. Puhdistuslaitoksen tuuletusaltaassa pohjasta puhalletaan ylöspäin ilmaa, ja sekä lintu että ihminen uppoaa veteen joutuessaan kuin kivi.

– Reunakaiteet ovelle olette saaneet, mutta portaat pitäisi vielä saada, samoin kuin ilmoitustaulu, tähdentää Uusimäki, joka on käynyt vedenpuhdistuslaitoksella ennen sen käynnistämistä viime vuonna.

Mieluusti hän näkisi myös valjaat syvän altaan yläpuolella tehtäviä huoltotöitä varten. Eikä yksintyöskentelyä, riskit ovat liian suuret, jos sattuu putoamaan.

Vastaava hoitaja Peter Sundholm kertoo käytäntönä olevan, että paikalla on kaksi miestä.

– Onnettomuuksia ei ole sattunut. Seinäsuihkua on tarvittu vain silloin, kun palokunnan sukeltaja kutsuttiin yhtä vikaa korjaamaan.

Vaaratekijöitä

Kymmenen asteen pakkasessa Stormossenin yllä leijuu vain kevyt haju. Se tuntuu myös toimistorakennuksessa, minne Uusimäki on kutsunut työnantaja- ja työntekijäpuolten edustajat käymään asioita läpi niin kuin tarkastuksen yhteydessä on tapana.

Uusimäki ottaa esille viime vuonna Runebergin päivänä tehdyn tarkastuspöytäkirjan. Silloin käytiin lävitse työaikakirjanpito, tapaturmat, sairauspoissaolot, uusien työntekijöiden opastamine ja riskien arviointi. Samoja asioita sivutaan nytkin, erityisesti riskejä ja niiden kartoitusta. Rutiinit on käytävä lävitse, jotta jokainen tietää mitä vaaditaan.

– Turvallisuus edellyttää, ettei kukaan käynnistä liukuhihnaa, jos sitä huolletaan. Mitä kaveri tekee? Parasta olisi lukita koko hihna, muuten on olemassa vaara jäädä puristuksiin tai pudota, Uusimäki neuvoo Burmania.

Biokaasua ja ongelmajätettä

Biokaasulaitos muuttaa päivittäin 3 000 kuutiometriä keittiöjätettä biokaasuksi, joka vastaa määrällisesti 1 600 litraa öljyä.

Hyötykäyttöasemalla kirkkaansinisten ovien kyltit osoittavat oikean paikan pattereille, jäteöljylle jne. Aseman edessä on parin metrin syvyisiä lajittelukontteja. Putoamisvaara on olemassa, mutta Uusimäki ja Burman ovat yhtä mieltä siitä, että aidasta olisi työssä enemmän haittaa kuin hyötyä. Burmanin mukaan konttiin on joskus pudottu jätteen mukana. Kontti oli täynnä reunoja myöten, mutta mitään pahempaa ei sattunut

Pekka Myllymäki valvoo lajittelua kahden monitorin välityksellä. Ikkunoissa on kalterit, mutta raudoitettu betoni, jota murskataan parin sadan metrin päässä täältä, lentää joskus pitkälle. Sitä on päätynyt rakennuksen katollekin.

– Kuka vastaa, jos sellainen murikka osuu jätettä tuovan auton kuljettajaan, ihmettelee Penttinen-Källroos ja kertoo, että naapurissa sijaitsevassa kivimurskaamossa sattunut räjähdys pudotti kerran toimistosta lampun.

– Henkilökunta säikähti tosissaan. Osumia ovat saaneet myös ulkopuolella olleet henkilöautot.

Uusimäki tuumii asiaa ja sanoo sitten varovasti, että vastuuta on molemmilla, mutta asia kannattaisi selvittää.

Ruuti, raketit ja patruunat poliisille

Henkilökunta tietää yleensä muttei aina mitä ongelmajäte pitää sisällään. Esimerkiksi kuolinpesistä saattaa löytyä epämiellyttäviä yllätyksiä, vaikkapa astioita, joissa on kemikaaleja. Räjähdysaineita, hätäraketteja, ilotulitulitteita eikä patruunoita oteta vastaan. Oikea osoite on poliisi. Peukalosääntönä on tarkistaa ettei vuotoja ole. Muutenkin pitää olla varuillaan. Aina sekään ei riitä.

– Meille tuli tänne avoin laatikko lasimurskaa ja kemikaaleja varoituksella, ettei sitä saa päästää kosketuksiin veden kanssa. Laatikkoa säilytettiin katon alla, mutta kun kuorma-auto tuli hakemaan sitä Riihimäelle, vihmoi lunta. Lastauksen yhteydessä sitä pääsi laatikkoon ja alkoi kauhea ilotulitus ja voimakas pamaus. Oppirahat maksettiin, mutta onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä, Burman kertoo, joka nopeasti tarttui jauhesammuttimeen..

Myös työterveydenhuolto on tutustunut Stomosseniin. Ensiapukurssit on pidetty, mutta Penttinen-Källroos päivittäisi mieluusti henkilökunnan tietoja. Jätteenkäsittelyn erikoisongelmiin kuuluu esikäsittelyn ja biologisen aseman tulokkaiden sairastelu. Bakteerit ovat voimakkaita ja ripuli voi tulla kuin manulle illallinen, ennen kuin kroppa tottuu.

Sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrä on kuitenkin keskitasoa.

– Mikään ei käy niin kalliiksi kuin uuden työntekijän opettaminen joka vuosi, korostaa työsuojelutarkastaja Matti Uusimäki Vaasan työsuojelupiiristä.

Parina päivänä viikossa Uusimäki vierailee työpaikoilla, joita on pääasiassa metalli- ja jätehuoltoalalla ja koulumaailmassa. Joka 10. koulussa on läänin alueella homeongelmia, ja teollisuudessa riivaa ilmastointi. Tänä vuonna etualalla on meluntorjunta.

– Pientyöpaikoilla tärkein tehtävämme on tiedottaa, saada työnantajat ja työntekijät huomaamaan ja ratkaisemaan ongelmia itse.

Joka kolmas käynti tehdään kutsusta, joka usein tulee hyvästä yrityksestä, mutta joka haluaa parantaa yhä olosuhteitaan. Työpaikkoja on 20 000, joista tuhatkunta pienehköjä metallialan yrityksiä.

Enemmän vastuuta työpaikoille

Tarkastajat luottavat siihen, että työpaikoilla on valmiudet selvitä työsuojelusta, ja vastuuta onkin sälytetty enemmän sinne. 1974 edelläkävijöiden, joihin Uusimäkikin lukeutuu, asennoituminen oli poliisimaisempaa. Jos sosiaalitilat puuttuivat, annettiin uhkasakko.

Nykyään ilmapiiri on toinen, uusi sukupolvi on astunut tilalle. Tarkastajien työtehtävät ovat lisääntyneet ja töitä on pakko asettaa tärkeysjärjestykseen.

Yhä enemmän otetaan yhteyttä asioissa, jotka liittyvät henkiseen työsuojeluun. Kynnys on madaltunut, mutta Uusimäki uskoo, että suurin syy on se, että ihmisiä ei ajatella työelämässä niin kuin ennen.

– Meidän tehtävämme on pohtia, kuinka pitäisi edetä. Ongelmat on ratkaistava työpaikalla. Työterveydenhuollon resursseja pitää lisätä, jotta se voisi toimia aktiivisemmin.

Laajentuva EU tuo lisää työtä

Nuoria pitäisi palkata aikaisemmin, niin että he pääsevät tekemään töitä vanhempien kanssa. Se kannattaa, myös taloudellisesti, Uusimäki vakuuttaa.

Metalliteollisuudessa työskentelevät pohjalaiset voivat keskimäärin melko hyvin, sanoo Uusimäki, joka on aikanaan toiminut itse pääluottamusmiehenä. Mutta yksitoikkoinen työ elektroniikka-alalla voi johtaa henkilösuhteiden tulehtumiseen.

- Vielä ei tiedetä, miten Wärtsilän irtisanomiset Turussa iskevät täkäläisiin alihankkijoihin. Levottomuutta esiintyy.

Syvät juuret seudulla ja sen myötä laaja sosiaalinen verkosto antavat työntekijöille turvallisuutta. Sen vaikutuksilla työilmapiiriin Uusimäki ei halua ruveta spekuloimaan.

Työtehtävät tuskin vähentyvät, kun EU tänä keväänä laajenee.

- Meille työsuojelupiirissä se merkitsee, että silmät on pidettävä auki. Ei palkkojen polkemista ja samat työehdot ja –olot kaikille, jotka tekevät töitä Suomessa.