Lyly sanoo, että muutosturva tuo kaivattua oikeudenmukaisuutta tuotannollis-taloudellisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin eli tilanteisiin, jossa työsuhteen päättyminen ei ole työntekijästä itsestä kiinni.

– Irtisanottujen näkökulmasta nämä ovat erityisen epäoikeudenmukaisia tilanteita.

Jos suunniteltu aikataulu toteutuu, muutosturvaan sisältyvän työttömyysturvan korotuksen piiriin pääsevät heinäkuun alusta alkaen 16. helmikuuta tai sen jälkeen tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut henkilöt, joille työvoimaviranomainen on laatinut henkilökohtaisen työllistymisohjelman.

Työllistymisohjelman avulla uuteen työhön

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu henkilö on oikeutettu työllistymisohjelmaan, jos hänellä on takanaan kolmen vuoden työhistoria. SAK:ssa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan noin 34 000 työntekijää olisi viime vuonna ollut oikeutettuja työllistymisohjelmaan. Työministeriö arvioi, että muutosturvan piiriin tulee vuosittain keskimäärin 15 000 työntekijää.

Muutosturva parantaa myös määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä. Työllistymisohjelmaan ovat oikeutettuja määräaikaiset työntekijät, joiden työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään kolme vuotta joko yhdessä tai useammassa ketjutetussa työsuhteessa.

Irtisanotuille tulee mahdollisuus työnhakuun käytettävään palkalliseen vapaaseen jo irtisanomisaikana. Palkallisen vapaan pituus on 5–20 päivää irtisanomisajan pituudesta riippuen.

Työnantajan on yhdessä henkilöstön edustajien kanssa neuvoteltava toimintasuunnitelma irtisanottavien uudelleen työllistymisen tukemiseksi. Suunnitelmassa sovitaan irtisanomismenettelyn lisäksi työntekijöiden mahdollisuuksista työnhakuun, koulutukseen ja työvoimapalvelujen käyttöön jo irtisanomisaikana.

Alle kymmenen hengen työpaikoilla ei edellytetä toimintasuunnitelman laatimista, mutta työnantajan velvollisuus on selvittää työntekijälle hänen muutosturvaan liittyvät oikeutensa.

Työttömyyspäivärahaan reilu korotus

Työttömäksi jäävän työllistymisohjelmaan osallistuvan työntekijän ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulee korotus, ns. työllistymisohjelmalisä. Lisää voi saada 20–185 päivän ajan työllistymisohjelmaan osallistumista varten. Tuen saaminen edellyttää 10 kuukauden jäsenyyttä työttömyyskassassa ja 43 viikon työssäoloehdon täyttymistä.

Muutosturva korottaa keskipalkkaisen 2 400 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän työttömyyspäivärahaa yli 350 eurolla kuukaudessa. Korotus ei syö edellisessä tupossa sovittua pitkään työelämässä olleille maksettavaa erorahalisää. Korotettua ansioturvaa voikin jatkossa saada enimmillään jopa 335 päivää.

Työnantajat kustantavat muutosturvaan liittyvän työttömyysturvan korotuksen kollektiivisesti. Korotus rahoitetaan nostamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua.

Lauri Lyly painottaa, että työvoimaviranomaisilla on suuri vastuu muutosturvan käytännön toteutuksessa. Tuposopimukseen onkin kirjattu, että työvoimahallinnolle on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit, jotta muutosturvaan sisältyvät toimenpiteet voidaan toteuttaa sovitulla tavalla. Työministeri Tarja Filatovin (sd) mukaan muutosturvan rahoituksesta sovitaan syksyn lisäbudjetin yhteydessä.

Pirjo Pajunen

Työministeriö on jo käynnistänyt muutosturvaan perehtyneiden asiantuntijoiden valmentamisen ja työvoimatoimistoille on lähtenyt ohjeet, miten toimia nykyistä tehokkaammin suurissa irtisanomisissa.

Lähtökohtana on tarjota työllistymisohjelmaan osallistuvalle työntekijälle juuri hänen tarpeitaan parhaiten vastaavaa palvelua. Se voi olla osaamisen kartoittamista, työnhakukoulutusta, ammatillista koulutusta, ammatinvalinnanohjausta tai esimerkiksi yrittäjyys- ja starttirahaneuvontaa.