Myös yritysten ja palkansaajien näkökulmasta tupokausi on ollut menestyksekäs. Yritykset ovat saaneet toiminnalleen ennustettavuutta vakaasta ja noususuuntaisesta taloudesta. Palkansaajien ostovoimakin on kasvanut enemmän kuin sopimuksia tehtäessä edes uskottiin.

Kaikesta myönteisestä kehityksestä huolimatta työnantajat halusivat tänä keväänä laittaa tupon ainakin toistaiseksi sivuun. Teknologiateollisuutta edustavan työnantajajärjestön päätettyä suuntautua liittokierrokselle EK ilmoitti välittömästi heti perään, ettei sen mielestä edellytyksiä yhteisempään sopimuspöytään ole.

Maan hallituksellakaan ei näyttänyt olevan todellista halua keskitettyyn ratkaisuun, koska se antoi niin helposti periksi työnantajan liittokierrosnäkemykselle. Kuitenkin eduskuntavaalikeskustelussa ja myös uudessa hallitusohjelmassa korostettiin yhtenäisemmän sopimuskierroksen tärkeyttä. Nyt näillä lupauksilla ja kirjauksilla pyyhittiin pöytää.

Työnantajien halua lähteä liittokierrokselle voi arvioida useasta eri näkökulmasta. Varmaa on, että liittokierros tulee työnantajille ja yrityksille kalliimmaksi kuin tupo olisi tullut. Lähes puolentoista vuoden palkankorotukseton kausi, yhä jatkuva talouden nousu ja yritysten hyvä tilaustilanne yhdistettynä liittokierrokseen nostavat sopimusten hintaa. Tämän työnantajat varmasti tietävät.

Eli onko työnantajien mielenmuutoksen takana jotain, jonka vaikutus olisi täysimääräisesti nähtävissä vasta myöhemmin, esimerkiksi parin kolmen peräkkäisen liittokierroksen jälkeen. Onko työnantajan tarkoitus hajottaa palkansaajarintamaa eriyttämällä eri alojen palkkakehitystä, tekemällä eri aloille eripituisia sopimuksia ja liu’uttamalla työehdoista sopimista yhä alemmalle tasolle.

Työnantajan on hyvä tietää, että SAK ei aio liittokierroksellakaan jättää liittojaan yksin. Jos työnantaja arvelee ottavansa työmarkkinoilla "hajota ja hallitse" –asenteen, se tulee olemaan Suomen talouskehitykselle ja myös yhteiskunnalliselle kehitykselle turmiollista. Ei vähiten pienessä kansantaloudessa, jonka pitäisi pärjätä globaalissa toimintaympäristössä.