Vaalien alla moni palkansaaja huokaisi helpotuksesta: vihdoinkin
perintövero poistetaan ja kovalla työllä ja vaivalla tienattu omakotitalo voi siirtyä
lapsille ilman perintöveroa. Hallitukseen pääpuolueiksi päätyneet Keskusta ja
Kokoomus eivät kuitenkaan tarkoittaneet alennuspuheilla tavallista pulliaista, vaan
yrityksiä.
Hallitusohjelman mukaan "perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja
lahjavero kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta."
Voisiko paremmin tuloksin lobata järjestön päämäärien toteutumista kuin
Perheyrittäjien liitto ja sen kasvo, toimitusjohtaja Anders Blom. Hän haki
vaalien alla kavereita myös palkansaajien keskusjärjestöistä ja saikin niitä.
Kasvollinen pääoma on kelvollisempi ja työllistävämpi työnantaja ja siksi sitä
pitää tukea myös verotuksellisin porkkanoin, julkilausuminen viestitettiin.
Sukupolvenvaihdos turvattava
Perheyrittäjien liittoon kuuluu 250 jäsenyritystä. Ne työllistävät noin
130 000 ihmistä ja tekevät yhteensä noin 28 miljardin euron liikevaihtoa.
Suurimmat perheyrittäjät ovat Kone, Alhström, Fazer, Myllykoski, Onninen ja
Lemminkäinen. Tosin osaa listatuista yrityksistä, kuten Konetta, harva mieltää
perheyritykseksi.
Perheyrittäjien nokkamies Anders Blom sanoo, että perintöveron poistaminen ei tee
perheyrityksistä vielä uusrälssiä, verotonta etuoikeutta nauttivaa ryhmää.
Yritykset ovat valtiolle merkittäviä veronkerääjiä. Vaikka
perintövero poistetaan, yritykset maksavat edelleen veroa voitoista ja keräävät
pääosan valtion kaikista veroista, kuten valmisteverot, palkkaverot ja arvonlisäverot.
Tähän saakka perintövero on kohdellut perheyrityksiä eriarvoisesti
verrattuna muulla tavoin omistettuihin yrityksiin. Ne eivät omistajanvaihdoksissa maksa
perintöveroa, Anders Blom huomauttaa.
Hänen mielestään työllisyyden kannalta oleellista on, että perheyrityksissä
sukupolvenvaihdos onnistuu.
Noin viisisataa perheyritystä tekee kymmenen vuoden aikana
sukupolvenvaihdoksen. Jos näistä puolet epäonnistuu, meillä on entistä vähemmän
työllistäviä yrityksiä. Yrityskenttä on jo muutoinkin kovin ohutta, Anders Blom
sanoo.
Kannattava yritys jatkaa
Perintöverolla ja työllistävyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään eikä
oikeastaan yrityksen toiminnan jatkumisenkaan vinkkelistä, huomauttaa johtaja Jaakko
Kiander Palkansaajien tutkimuslaitokselta. Kannattavat yritykset jatkavat ja
työllistävät, olipa perintöveroa tai ei.
Perintöveroa maksetaan nykyään yrityksen nettoarvon puolikkaasta eli käytännössä
kahdeksan prosenttia yrityksen arvosta. Yrityksen perintövero vastaa vain noin vuoden
osinkoa: omistaja voi ottaa osinkoina yrityksen nettoarvosta yhdeksän prosenttia
osinkoina.
Perintövero siis tuskin kaataa rikkaita perheyrityksiä.
Kiander huomauttaa, että maatalousyrittäjillekin on petattu hyvä pöytä tehdä
sukupolvenvaihdos.
Kaikkien huojennusten jälkeen perintöveron osuus on maatalousyrittäjälle
kahdeksan prosenttia tilan arvosta. Se ei ketään kaada. Sen sijaan sisarosuudet
rassaavat maatalouden sukupolvenvaihdoksia. Tosin siihenkin saa valtiolta korkotuettua
lainaa.
Jaakko Kianderin mukaan nyt on luotu perheyrittäjille odotus, että perintövero
poistuu. Kyttääminen voi johtaa siihen, että sukupolvenvaihdosta lykätään. Kun
yritys on peritty ilman veroa, odotellaan pari vuotta ja myydään firma perintöön
kirjatulla hinnalla. Näin vältetään myös myyntivoittovero.
En kuitenkaan usko, että kannattaville yrityksille on mitään merkitystä
sillä, kuka toimintaa jatkaa, Jaakko Kiander sanoo.
Omistajalla on väliä
Jaakko Kianderkin on kuitenkin sitä mieltä, että yritysten omistuksella on väliä.
Näin uskotaan useimmissa maissa.
Suomessa ollaan vähän sinisilmäisiä. Ajatellaan, että ulkomaiset omistajat
ovat mukavia kuitenkin ja on hienoa, kun ulkomaista pääomaa tulee Suomeen.
Valtio on ollut sinivalkoisen omistajuuden kivijalka, mutta valtio on luopunut isoista
omistuksista. Muita oikeasti suuria kotimaisia omistajia ei yksinkertaisesti ole.
Potentiaali sinivalkoinen pääoma olisi eläkeyhtiöiden työeläkerahastot,
jotka voisivat ostaa halutessaan vaikka kaikki Suomen yritykset. Eläkeyhtiöt painottavat
kuitenkin riskin hajauttamista, Kiander sanoo ja pitää hyvänä, että uusikin hallitus
on linjannut, että Fortum ja Neste sentään pidetään valtion näpeissä.
Kannatta huolehtia siitä, että huoltovarmuuden kannalta oleelliset yritykset
ja suurten osaamiskeskittymien päätösvalta pidetään suomalaisissa käsissä.
Perheyritysten liiton Anders Blom muistuttaa, että palkansaajien keskusjärjestöt
ovat tuoneet vahvasti esille viestin, että kasvollisella omistajalla on väliä.
Useimmissa perheyrityksissä on aidot vuorovaikutussuhteet, Blom huomauttaa.
Tosin mitään tutkimuksellista näyttöä ei ole siitä, että perheyritykset olisivat
jotenkin parempia työpaikkoja kuin vaikkapa pörssiyhtiöt. SAK:n tutkimukset kielivät
siitä, että pienissä ja keskisuurissakaan yrityksissä ei aina katsota suopeasti, jos
henkilöstö on valitsemassa luottamusmiestä. Yrityksissä ilmeisesti ajatellaan, että
asiat hoidetaan "perhepiirissä" ilman välikäsiä.
Leena Seretin