Vaalien alla moni palkansaaja huokaisi helpotuksesta: vihdoinkin perintövero poistetaan ja kovalla työllä ja vaivalla tienattu omakotitalo voi siirtyä lapsille ilman perintöveroa. Hallitukseen pääpuolueiksi päätyneet Keskusta ja Kokoomus eivät kuitenkaan tarkoittaneet alennuspuheilla tavallista pulliaista, vaan yrityksiä.

Hallitusohjelman mukaan "perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjavero kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta."

Voisiko paremmin tuloksin lobata järjestön päämäärien toteutumista kuin Perheyrittäjien liitto ja sen kasvo, toimitusjohtaja Anders Blom. Hän haki vaalien alla kavereita myös palkansaajien keskusjärjestöistä ja saikin niitä. Kasvollinen pääoma on kelvollisempi ja työllistävämpi työnantaja ja siksi sitä pitää tukea myös verotuksellisin porkkanoin, julkilausuminen viestitettiin.

Sukupolvenvaihdos turvattava

Perheyrittäjien liittoon kuuluu 250 jäsenyritystä. Ne työllistävät noin 130 000 ihmistä ja tekevät yhteensä noin 28 miljardin euron liikevaihtoa. Suurimmat perheyrittäjät ovat Kone, Alhström, Fazer, Myllykoski, Onninen ja Lemminkäinen. Tosin osaa listatuista yrityksistä, kuten Konetta, harva mieltää perheyritykseksi.

Perheyrittäjien nokkamies Anders Blom sanoo, että perintöveron poistaminen ei tee perheyrityksistä vielä uusrälssiä, verotonta etuoikeutta nauttivaa ryhmää.

– Yritykset ovat valtiolle merkittäviä veronkerääjiä. Vaikka perintövero poistetaan, yritykset maksavat edelleen veroa voitoista ja keräävät pääosan valtion kaikista veroista, kuten valmisteverot, palkkaverot ja arvonlisäverot.

– Tähän saakka perintövero on kohdellut perheyrityksiä eriarvoisesti verrattuna muulla tavoin omistettuihin yrityksiin. Ne eivät omistajanvaihdoksissa maksa perintöveroa, Anders Blom huomauttaa.

Hänen mielestään työllisyyden kannalta oleellista on, että perheyrityksissä sukupolvenvaihdos onnistuu.

– Noin viisisataa perheyritystä tekee kymmenen vuoden aikana sukupolvenvaihdoksen. Jos näistä puolet epäonnistuu, meillä on entistä vähemmän työllistäviä yrityksiä. Yrityskenttä on jo muutoinkin kovin ohutta, Anders Blom sanoo.

Kannattava yritys jatkaa

Perintöverolla ja työllistävyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään eikä oikeastaan yrityksen toiminnan jatkumisenkaan vinkkelistä, huomauttaa johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitokselta. Kannattavat yritykset jatkavat ja työllistävät, olipa perintöveroa tai ei.

Perintöveroa maksetaan nykyään yrityksen nettoarvon puolikkaasta eli käytännössä kahdeksan prosenttia yrityksen arvosta. Yrityksen perintövero vastaa vain noin vuoden osinkoa: omistaja voi ottaa osinkoina yrityksen nettoarvosta yhdeksän prosenttia osinkoina.

– Perintövero siis tuskin kaataa rikkaita perheyrityksiä.

Kiander huomauttaa, että maatalousyrittäjillekin on petattu hyvä pöytä tehdä sukupolvenvaihdos.

– Kaikkien huojennusten jälkeen perintöveron osuus on maatalousyrittäjälle kahdeksan prosenttia tilan arvosta. Se ei ketään kaada. Sen sijaan sisarosuudet rassaavat maatalouden sukupolvenvaihdoksia. Tosin siihenkin saa valtiolta korkotuettua lainaa.

Jaakko Kianderin mukaan nyt on luotu perheyrittäjille odotus, että perintövero poistuu. Kyttääminen voi johtaa siihen, että sukupolvenvaihdosta lykätään. Kun yritys on peritty ilman veroa, odotellaan pari vuotta ja myydään firma perintöön kirjatulla hinnalla. Näin vältetään myös myyntivoittovero.

– En kuitenkaan usko, että kannattaville yrityksille on mitään merkitystä sillä, kuka toimintaa jatkaa, Jaakko Kiander sanoo.

Omistajalla on väliä

Jaakko Kianderkin on kuitenkin sitä mieltä, että yritysten omistuksella on väliä. Näin uskotaan useimmissa maissa.

– Suomessa ollaan vähän sinisilmäisiä. Ajatellaan, että ulkomaiset omistajat ovat mukavia kuitenkin ja on hienoa, kun ulkomaista pääomaa tulee Suomeen.

Valtio on ollut sinivalkoisen omistajuuden kivijalka, mutta valtio on luopunut isoista omistuksista. Muita oikeasti suuria kotimaisia omistajia ei yksinkertaisesti ole.

– Potentiaali sinivalkoinen pääoma olisi eläkeyhtiöiden työeläkerahastot, jotka voisivat ostaa halutessaan vaikka kaikki Suomen yritykset. Eläkeyhtiöt painottavat kuitenkin riskin hajauttamista, Kiander sanoo ja pitää hyvänä, että uusikin hallitus on linjannut, että Fortum ja Neste sentään pidetään valtion näpeissä.

– Kannatta huolehtia siitä, että huoltovarmuuden kannalta oleelliset yritykset ja suurten osaamiskeskittymien päätösvalta pidetään suomalaisissa käsissä.

Perheyritysten liiton Anders Blom muistuttaa, että palkansaajien keskusjärjestöt ovat tuoneet vahvasti esille viestin, että kasvollisella omistajalla on väliä.

– Useimmissa perheyrityksissä on aidot vuorovaikutussuhteet, Blom huomauttaa.

Tosin mitään tutkimuksellista näyttöä ei ole siitä, että perheyritykset olisivat jotenkin parempia työpaikkoja kuin vaikkapa pörssiyhtiöt. SAK:n tutkimukset kielivät siitä, että pienissä ja keskisuurissakaan yrityksissä ei aina katsota suopeasti, jos henkilöstö on valitsemassa luottamusmiestä. Yrityksissä ilmeisesti ajatellaan, että asiat hoidetaan "perhepiirissä" ilman välikäsiä.

Lähteet:
Perheyrittäjien liitto,
Kalevi Tourunen:
Perheyritykset kansantaloudessa