Onko yksinyrittäjyys jäänyt ay-liikkeessä taka-alalle?
– Ikävä kyllä. Ay-liikkeen edunvalvonta painottuu palkkatyösuhteeseen.

Mikä merkitys jättiliitolla teollisuudessa?
– Koko ajan kirkas ajatus on ollut, miten tulevaisuudessa voidaan hoitaa jäsenten edunvalvonta. Toki suurliitolla on edunvalvontapoliittista ja elinkeinopoliittista vaikuttavuutta. Lisäksi vähintäänkin nykyisen tasoiset palvelut voidaan tuottaa nykyistä pienemmillä panoksilla eli pienemmillä jäsenmaksuilla.

Miksi pienet liitot eivät enää pärjää?
– En sanoisi, etteivätkö pärjää. Meidän liitollamme esimerkiksi ei ole mitään pakottavaa tarvetta hakea yhteistyökumppaneita, mutta kun katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, täytyy katsoa myös, miten työnantajapuoli rakentaa järjestäytymisensä.
– Jos haluamme tuottaa jäsenillemme mahdollisimman hyvät palvelut, se vaatii resursseja ja isompi porukka pystyy sen tekemään pieniä liittoja paremmin. Suuruudella on merkitystä.

Tupo kariutuu. Harmittaako?
– Jossain määrin kyllä. Kun tupo kariutuu, neuvottelupöydän ulkopuolelle jää isoja, ay-liikkeelle tärkeitä asioita, kuten pätkätyökysymys.

Kuinka onnistuu koordinoitu liittokierros SAK:ssa?
– Meillä on kokemuksia ryväsratkaisusta vuoden 2000 alkuvuodesta, ja se onnistui kohtuullisen hyvin. Sopimuksen lopputulos oli huono sen vuoksi, että kukaan ei osannut syksyllä 1999 mitoittaa tavoitteitaan oikein, koska inflaatio ryöpsähti öljyn hinnan nousun myötä erilaisiin lukemiin mitä oltiin kuviteltu.
– Nyt edellytykset eivät välttämättä ole yhtä hyvät. Näyttää siltä, että jotkut liitot ovat jo melko pitkällä neuvotteluissaan.

Kolmikantapöytä liittokierroksen kylkeen?
– Tuntuu ihan luonnolliselta. Tosin työnantajat ovat jo vastanneet, etteivät hyväksy liittokierroksen ja kolmikantapöydän kytkentää.

Mikä voisi olla satavuotiaan SAK:n unelma?
– Työelämän demokratisointi. Meidän pitäisi päästä työelämässä tasavertaiseen lähtöasetelmaan henkilöstön ja yritysjohdon välillä. Henkilöstön täytyy saada aidot vaikuttamismahdollisuudet omaan työhönsä.
– Osaamisen sanotaan olevan vahvuutemme Suomessa. Työsuhteessa pitäisi olla mahdollisuus jatkuvasti kehittää osaamistaan.

Voiko SAK pitää näppinsä irti politiikasta?
– Ei. Palkansaajaliikkeenä ja kansanliikkeenä SAK:n pitää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen muutoinkin kuin työehtosopimustoiminnalla.

Onko poliittisen kahtiajaon aika ay-liikkeessä ohi?
– On ilman muuta. Ilmiötä näkyy vielä, mutta sen aika on ohi.

Vauhdittaako metsäteollisuus päästöillään ilmastonmuutosta?
– Viimeisen 25 vuoden aikana metsäteollisuudessa on tehty investointeja päästöjen vähentämiseksi ihan merkittävällä tavalla. Kehitys ollut myönteinen. Huonolla omalla tunnolla ei metsäteollisuudessa tarvitse olla, en minä ainakaan ole.

Asut Lahdessa. Miten matka taittuu mieluiten työpaikalle Hakaniemeen?
– Muutamia vuosia omalla autolla, aiemmin talvella raiteita pitkin. Harkinnassa on, josko siirtyisin takaisin raiteille, kun junayhteys on parantunut.

Paras lukemasi kirja?
– Luen erittäin vähän muuta kirjallisuutta kuin työhön liittyvää tekstiä. Viimeisin tarkemmin luettu painotuote tällä saralla on Lauri Lylyn raportti teollisuusliitoille.

Miksi naisen euro on 80 senttiä?
– Siihen vaikuttavat monetkin seikat. Teollisuudessa samasta työstä naiset ja miehet saavat samaa palkkaa, mutta naiset ja miehet ovat edelleen hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Naiset ovat edelleen tehtävissä, jotka työn vaativuuden arvioinnin myötä on hinnoiteltu vaatimattomammin.

Hyvä eläkeikä?
– Riippuu työn raskaudesta. 63 voi olla monille hyvä eläkeikä.

Kesän kohokohta?
– Loma ja mökkeily.

Vaski- vai hanurimusiikkia kesään?
– Vaskimusiikki sopii juhlaan, hanurimusiikki suomalaiseen kesään.

Oma instrumenttisi?
– En soita mitään, en ole yhtään musikaalinen.

Mieliharrastus?
– Mökkeily ja askarointi siellä sekä metsässä käyskentely.