Sailas on seurannut suomalaisista yhteiskuntaa erilaisilta näköalapaikoilta yli 30 vuoden ajan. Myös SAK ja sen toiminta ovat tulleet tutuiksi vuosikymmenien aikana.

– Esimerkiksi 1970-luvun alun taantumasta ylöspääsy rakentui mitä suurimmassa määrin kolmikantaiseen yhteistyöhön, jossa SAK:n rooli oli poikkeuksellisen keskeinen. SAK oli valmis keskustelemaan sellaisista asioista, joissa piti osoittaa malttia ja järkeä sekä katsoa palkansaajan aseman parantamista pidemmällä aikavälillä.

– Toisena konkreettisena asiana tulee mieleen vuodesta 1995 tähän päivään asti jatkunut lähes poikkeukseton keskitettyjen sopimusratkaisujen kausi. Nyt voidaan todeta, että se on ollut erittäin onnistunut periodi. Eikä se tietenkään olisi ollut mahdollista ilman SAK:ta.

Eikä Sailaksen mukaan voi mitenkään sanoa, että SAK olisi vastuuntuntoisella toiminnallaan uhrannut omat jäsenensä. Hänen mielestään kyse on ollut parhaasta mahdollisesta edunvalvontapolitiikasta, mitä on voitu harjoittaa.

Sailas huomauttaa, että onnistunut politiikkaa on paitsi lisännyt laman jälkeen työllisten määrää yli 400 000:lla on myös nostanut palkansaajien ostovoimaa enemmän kuin SAK:n omat tavoitteet ovat olleet.

– Kyllä SAK:n jäsenten pitäisi osata antaa arvoa itselleen ja omalle järjestölleen. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Ratkaisevan tärkeän panoksen tähän työhön on antanut puheenjohtaja Lauri Ihalainen, Sailas toteaa.

SAK:n sanaan on voinut luottaa

Sailaksen mielestä SAK:hon liitetyt kielteiset arviot perustuvat usein vääriin mielikuviin ja jopa vääriin tietoihin. Esimerkiksi SAK:hon lyöty konservatiivisuuden, vanhoillisuuden leima ei hänen mielestään pidä paikkaansa.

– SAK mielletään ehkä liiaksi teollisuustyöväen järjestöksi. Ihmiset eivät tiedä, että SAK:n liittojen jäsenillä on merkittävä rooli julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Ihmiset eivät tiedä, millaisia töitä SAK:laiset tekevät. Teollisuustyöstäkin on usein vanhahtava kuva.

Sailas haluaa korostaa myös SAK:n luotettavuutta. Hänen mukaansa järjestön sanaan on voinut luottaa. Kun jotain on sovittu, siitä on myös pidetty kiinni.

Tulopolitiikasta ollaan luopumassa

Tällä hetkellä näyttää siltä, että syyskuun lopulla päättyvän keskitetyn tulopoliittisen sopimuksen jälkeen on edessä liittokohtainen sopimuskierros. Sailas pitää todennäköisenä, että liittokierrokset eivät jää yhteen, vaan työmarkkinoilla ollaan hänen mukaansa siirtymässä pidempään, useampia peräkkäisiä liittokohtaisia ratkaisuja sisältävään kauteen.

– Näen niin, että työnantajat pyrkivät jo tulevalla liittokierroksella hyvin eripituisiin sopimuksiin, jolloin paluu keskitettyihin ratkaisuihin vaikeutuu entisestään.

Valtiovarainministeriön ylimmän virkamiehen mielestä on hyvä kysymys, miksi laajoista tulopoliittisista ratkaisuista pitäisi nyt luopua, koska tulokset ovat kuitenkin monilla mittareilla mitattuina olleet hyviä.

– Jos liittokohtaisiin ratkaisuihin siirrytään, se ei välttämättä tarkoita mitään huonoa, mutta ei välttämättä mitään hyvääkään. Se pitää sisällään joka tapauksessa huomattavia talouden kehitykseen liittyviä riskejä.

Sailaksen mukaan palkankorotuspaineet ovat nyt monestakin syystä suuremmat kuin aikoihin. Verrattuna aikaisempien vuosikymmenien tilanteeseen suuret palkankorotukset eivät enää Sailaksen mukaan näy inflaation kiihtymisenä, vaan heikompana työllisyytenä.

– Inflaatiota on nykyään vaikea saada aikaan, koska maailma on avoin ja halvempaa tavaraa voidaan tuoda muualta. Kilpailu pitää yllä maltillista hintakehitystä, vaikka jotkut palkansaajaryhmät saisivatkin suuria palkankorotuksia.

Työnantajien pyrkimys liittokohtaiseen kierrokseen on Sailaksen arvion mukaan lähtöisin jo ajalta ennen maaliskuun eduskuntavaaleja. Hänen mukaansa tällä valinnalla ei ole suoranaista tekemistä vaalin tuloksen tai hallitusohjelman kanssa.

– Kyllä voi perustellusti kuvitella, että lyhyellä aikavälillä liittokierros tulee työnantajalle kalliimmaksi kuin keskitetty. Mutta ilmeisesti siellä on ajateltu, että pitkällä aikavälillä on kuitenkin tärkeä aikaansaada palkkajärjestelmissä ja -rakenteissa sellaisia muutoksia, jotka yritysten kannalta ovat hyödyllisiä. Halutaan enemmän yrityskohtaisia palkkaratkaisuja, tulospalkkausta ja joustavuutta.

Sopimusyhteiskunta on syytä säilyttää

Liittokierroksesta – tai vaikka useistakin – huolimatta Sailaksen mukaan ei ole syytä ajatella, että sopimusyhteiskunnan malli olisi Suomessa kuopattu. Se vain hakee hänen mielestään uusia muotoja ja uusia rooleja.

– Jos ajatellaan, että sopimusyhteiskunnan vastakohtana on kärjistyvä taistelu työmarkkinoilla, niin siitä ei Suomen kaltaisessa maassa hyvä seuraisi. Kyllä meidän täytyy säilyttää taito sopia asioista. Se on hyvä muistaa sekä työnantaja- että työntekijäliitoissa.

Sailas pitää hyvänä SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen avausta, että liittokierroksesta huolimatta eräistä työelämän asioista voitaisiin sopia kolmikantaisesti maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä.

Hallituksen veropolitiikka ei kovin työllistävää

Sailaksen mielestä uuden hallituksen hallitusohjelmasta tuli varsin pitkä. Hän muistelee Kalevi Sorsan toista hallitusta (1977–79), jonka hallitusohjelma oli lyhyt ja yleisluontoinen, mutta jonka talouspolitiikkaa oli hyvin onnistunutta.

– Mutta eihän se välttämättä vielä mitään merkitse, onko hallitusohjelma pitkä vai lyhyt, tarkka vai yleisluonteinen. Mikään malli ei sinällään estä menestyksekkään politiikan harjoittamista.

Sailaksen mielestä uuden hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu työllisyystavoite 80 000–100 000 uudesta työpaikasta vaalikauden aikana on hyvin kunnianhimoinen. Hän muistuttaa, että mitä ylemmäksi työllisyysasteessa noustaan, sitä vaikeampi on saada luoduksi uusia työpaikkoja. Myös työikäisen väestön määrän kääntyminen laskuun vuonna 2010 vaikeuttaa luonnollisesti työllisyyden lisäämistä.

Hallituksen veropolitiikka ei Sailaksen mielestä ole kovin työllistävää. Hän arvioi, etteivät ruuan arvonlisäveron alennus tai helpotukset perintö- ja lahjaveroon tuo juurikaan uusia työpaikkoja. Niiden tavoitteet ovat muualla.

Harri Järvinen

Mikä työssäsi parasta?
Monipuolisuus
Mikä ottaa päähän?
Pinnallisuus
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
Ministeri Katainen
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
Kyllä joskus
Onko tupo uskon vai järjen asia?
Järjen
Oletko aamun- vai illanvirkku?
Aamun
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
Kotiruoka
Kävellen vai autolla?
Kävellen
Onko paheiden määrä vakio?
Taitaa olla
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit sen?
Lukemiseen