Työehdoista sopimisen siirtyminen entistä enemmän yritys- ja työpaikkakohtaiseksi on myös viestinnällinen haaste. Yksinkertaistaen kyse on siitä, että kun sopiminen siirtyy paikalliselle tasolle, myös asioista kertominen siirtyy sinne.

Käytännössä paikallinen sopiminen ja siihen liittyvä julkisuus edellyttää, että yrityksillä – sekä työnantajien että työntekijöiden edustajilla – on toimivat yhteistyösuhteet paikalliseen ja alueelliseen mediaan. Eikä asia hoidu pelkällä yhdellä puhelinsoitolla sopimuksen synnyttyä, vaan mediasuhdetta on hoidettava kuin mitä tahansa tärkeää ihmissuhdetta – puolin ja toisin. Organisaatiot ja yhteisöt eivät voi luoda suhteita keskenään, ainoastaan niissä toimivat ihmiset.

Ammattiyhdistysliikkeen on otettava paikalliseen sopimiseen liittyvä viestinnällinen tehtävä nopeasti haltuunsa. Myös paikallisella tasolla edunvalvonnan onnistumiseen voidaan vaikuttaa julkisuudella, sen laadulla ja määrällä.

Viestinnän tuloksellinen hoitaminen vaatii luottamusmiehiltä ja muilta ammattiyhdistysliikkeen paikallisilta edusmiehiltä ja –naisilta entistä parempaa median osaamista. Se taas edellyttää, että keskusjärjestöt, liitot ja niiden alueorganisaatiot huolehtivat yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tarpeellisen viestintäkoulutuksen järjestämisestä.

Myös paikallisille toimituksille ja toimittajille paikallinen sopiminen tuonee uutta opittavaa. Jo nyt moni alue- ja paikallistoimittaja saa tehdä tai joutuu tekemään (näkökulmasta riippuen) juttuja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Paikallisen sopimisen monet muodot vain lisäävät lastia.