Mitä rajoituksia kulttuuriviennille?
   – Alalla ei sinällään ole mitään rajoituksia. Kaikkihan syntyy luovan
ihmisen päässä.
   Isot monikansalliset toimijat kuten levy-yhtiöt pyörittävät markkinoita ja nostavat muusikkoja huipulle. Siihen joukkoon pääseminen Suomesta ei ole kovin helppoa, mutta mahdollista.

Musiikkivienti on siis raakaa bisnestä?
   – Kyllä näin on.

Mitä Suomi hyötyy maailmalla tunnetuista suomalaismuusikoista?
   – Taiteilijoille se merkitsee toimeentuloa ja joillekin hyvääkin toimeentuloa jonkin aikaa. Maine on katoavaista. Tekijänoikeuskorvaukset on puhdasta tuloa, kun suomalaista musiikkia esitetään jossain maassa, ja tekijänoikeustulot tilitetään vaikkapa Gramexille.
   – Elävä musiikki on kuitenkin keskeisin tulonlähde valtaosalle suomalaismuusikoista.

Siintääkö kulttuurialalla suurliitto?
   – Sellaisia puheita on ollut vuosien varrella. Muusikkojen piirissä ei toistaiseksi ole ollut voimakasta innostusta asiaan. Olemme tietenkin mielenkiinnolla mukana selvittelyissä ja erilaisessa yhteistyössä.

Kiinnostaako SAK:ta kulttuurityöntekijät?
   – Kun Teatteri- ja Mediatyöntekijät TEME liittyi SAK:hon, Suomen palkkatyössä toimivista kulttuurialan työntekijöistä suurin osa on SAK:ssa. Siinä mielessä koheesiota on jo tapahtunut.
   – Toivomme, että jollain aika välillä SAK:n edunvalvonnassa saadaan jonkinlaista kulttuurinäkökulmaa esille. Sehän olisi SAK profiilin kannalta hyvä asia.
   – SAK onkin ollut esimerkiksi tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä meidän apuna ja tukena.

Kulttuuri- ja media-ala kiinnostaa nuoria. Millainen työtulevaisuus?
   – Kokonaisuutena kulttuurialalla löytynee töitä tulevaisuudessakin, mutta perinteisille aloille, kuten sinfoniaorkesterimuusikoille tuskin on tulevaisuudessakaan on nykyistä enemmän työpaikkoja. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen maailman tihein yhteiskunnan rahoittama orkesteriverkosto.
   – Uusia seka-ammatteja kulttuurialalle syntyy, mutta työ löytyy pätkätyöläisyyden maailmasta. Varmaan viime vuosina on ollut myös ylikoulutusta.

Miltä liittokierros maistuu?
   – Kierros on haastava ja luultavasti joudumme odottelemaan muun muassa palvelualojen ratkaisuja.
   – Muusikkojen liitolla on 25 työehtosopimusta, joita aletaan solmia. 3 400 ihmisen jäsenkunnastamme kolmasosa on sinfoniaorkestereiden muusikkoja, joille toimeentulo tulee julkiselta sektorilta.
   – Musiikkialalla tuottavuuden osoittaminen on vaikeaa: soitettiinko paremmin, oliko yleisöä enemmän vai mitä mittaria käytettäisiin? Tosin kulttuuri tuottaa tuottavuutta muille aloille. Ihmiset tarvitsevat työkuntoisina pysyäkseen myös hengen ravintoa. Jos Suomeen halutaan ulkomailta huippu-osaajia, he haluavat muutakin kuin työtä.

Neuvotteluissa visaisinta?
   – Kansallisooppera varmaankin. Siellä on lomautus päällä, pääjohtaja vaihtumassa ja muuta kuohuntaa, mikä on omiaan heijastumaan myös neuvotteluihin.

Mikä freelancereiden asemassa mättää?
  – Pätkätyöläisiähän meidän jäsenistä on ollut enemmistö ammoisista ajoista. Suurin ongelma on työn riittävyys.

Ovatko ei-suhteiset muusikot pakkoyrittäjiä?
   – Musiikin alalla työsuhdeolettama on varsin vahva. Ohjelmatoimistot toimivat usein työnantajina ja maksavat lakisääteiset sivukulut. Alalla on syntynyt ongelmia, ettei työnantajaa löydykään. Jotkut ohjelmatoimistot ajattelevat ripottelevansa työsuhteen tunnusmerkit eri firmoille ja katsoa miten käy. Vireillä on yksi oikeustapaus.
   – Muusikkojen asema ohjelmatoimistoineen on rinnastettavissa vuokratyöhön.

Toteutuuko muusikoilla sukupuolten välinen palkkatasa-arvo?
   – Sinfoniaorkestereissa on samapalkkaisuus, koska palkkaa maksetaan tehtävien mukaan: jos olet äänenjohtaja tai ykkösviulussa saat samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.
   – Kevyen musiikin sektorilla naisia on varsin vähän mukana. Usein nainen on solisti ja saa monesti parempaa palkkaa kuin bändin pojat.

Mikä on kutsumusammatissa edunvalvonnan ongelmat?
   – Hyvä kysymys. Freelancerpuolella kuuluisuuteen haluavat ovat yleensä valmiita mihin tahansa. Esimerkiksi televisioesiintymisestä on YLEn kanssa sopimus, joka määrittelee minimiehdot, eikä YLE yleensä suoraan polje hintoja. Väliin tulee alihankkijafirma, jonka on saatava osuutensa. Muusikot puolestaan haluavat julkisuushyödyn esiintymällä vaikka ilmaiseksi. Moni muusikko elää sosiaaliturvan varassa.
   – Hintojen dumppaus siis on ongelma.

Mikä on työelämän keskeisin uudistustarve?
   – Pätkätyöläisten asema. Jonkinlainen roti pitäisi saada siihen, miten työvoimaa käytetään.

Soiko musiikki liian kovalla?
   – Soi. Meillä on juuri päättymässä yksi vaihe projektissa, jossa yritämme olla mukana kehittämässä hiljaisempia rumpuja. Rummut aiheuttavat välittömän suurimman melualtistuksen. Muut joutuvat soittamaan rumpujen voimakkuuden mukaan. Jotain mätää on, jos sekä yleisö että muusikot käyttävät kuulosuojaimia.
   – Työmelusta on direktiivi, jota ei vielä noudateta.

Kenet laulaisit suohon?
   – Minun laulutaidoillani se olisi vaikeaa tai sitten helppoa.

Omaa mielimusiikkia?
   – Jatsi.

Oma instrumenttisi?
   – Soitan kitaraa ja bassoa.

Mieliharrastus?
   – Pyöräily yleensä ja etenkin kolmipyöräisellä nojapyörällä. Niin ja melonta.

Leena Seretin

Mitä haluat kysyä Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Eloselta?
– Miksi Pendolino myöhästyy?