Ay-liikkeen näkökulmasta on ehdottoman tärkeää, että EU:lla on neljän tunnetun perusvapauden – henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden – rinnalla myös kansalaisten sosiaalisen turvallisuuden ja yhtäläisen kohtelun takaava sosiaalinen ulottuvuus. Pohjolan ay-liikkeen EU-jäsenyyttä puoltaneeseen kantaan vaikutti se, että unionin koettiin olevan enemmän kuin pelkkä markkinaprojekti, että sosiaalinen ulottuvuus oli mukana rakenteellisesti. Nyt tämän ulottuvuuden kehittäminen näyttää kuitenkin seisahtuneen. Europarlamentin viime vaalien jälkeen aloittaneen uuden, porvarien hallitseman komission aikana sosiaalinen Eurooppa on polkenut paikoillaan.

Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY haluaa nyt EU:n sosiaalisen ulottuvuuden uudestaan liikkeelle. Työelämään liittyvät kysymykset pitää nostaa asialistan kärkeen EU:n seuraava parlamenttia valittaessa. Tästä PAY:n sosiaalista ulottuvuutta käsitelleen strategiaseminaarin osanottajat olivat hyvin yksimielisiä.

Ay-oikeuksien yli kävellään

Komissio, jonka pitäisi toimia koko EU-koneiston moottorina, ei ole tehnyt juuri mitään sosiaalisten ja työelämän oikeuksien aseman edistämiseksi EU:n piirissä, totesi professori Brian Bercusson Lontoon King´s Collegesta. Hän kritisoi hyvin voimakkaasti istuvan komission työelämä- ja sosiaalipolitiikkaa.

– Markkinoiden vapaus ajaa nyt ammattiyhdistysten toimintaoikeuden ohitse.

Työntekijöiden puolustamisen pitäisi olla perusoikeus, mutta sitä se ei tänä päivänä ole, hän totesi.

– Siksi EU:n pitääkin laatia sääntöjä, jotka takaavat sen, että taloudelliset oikeudet eivät aja työelämän oikeuksien ylitse.

Taloudellisille vapauksille pitää asettaa sosiaalisia ehtoja.

– Taloudellinen vapaus ei saa kuulua vain osalle toimijoista. Työmarkkinoilla pitää myös olla vapaus suhteessa markkinoihin, toisin sanoen vapaus toimia epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Bercusson esitti puheessaan, että EU:lle luotaisiin ay-toimintaa koskevat säännöt – lakkosäännöt, jos niin halutaan. Tämä on asia, johon ay-liike on suhtautunut hyvinkin torjuvasti. Mutta ellei tällaisista säännöistä suostuta neuvottelemaan, on olemassa vaara, että joku muu laatii ne, hän totesi.

Hän oli myös sitä mieltä, että unioni tarvitsee ajan mittaan viidennen vapauden, joka vahvistaa ay-liikkeen toimintaoikeuden.

Ei työmarkkina-asiantuntemusta

EY-tuomioistuimen ajankohtaiset tuomiot viittaavat vajavaiseen asiantuntemukseen työmarkkinakysymyksissä. Tuomiot eivät aina käy yksiin tulkittujen direktiivien tarkoitusperien kanssa. Bercusson olikin siksi sitä mieltä, että harkittavaksi kannattaa ottaa työmarkkinakysymyksiin erikoistuneen työtuomioistuimen perustaminen.

EY-tuomioistuimen päätös niin sanotussa Rüffert-jutussa on ongelmallinen ay-liikkeen kannalta sellaisissa maissa, joissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia, siis muun muassa Ruotsissa. Tuomio koskee Saksan Niedersachsenin osavaltiota, joka on vaatinut, että julkisia tarjouksia saavat sitoutuvat noudattamaan paikallisia työehtosopimuksia, jotka eivät ole yleissitovia. EU:n tuomioistuin katsoo tämän olevan ristiriidassa EU:n säännöstön kanssa. Julkisten hankintojen yhteydessä ehdoksi voidaan asettaa vain yleissitova työehtosopimus. Päätös on linjassa aiemman Laval-päätöksen kanssa, joka tulkitsi EU:n komennusdirektiivin työnantajien velvoitteiden näkökulmasta maksimirajaksi, ei minimirajaksi, jona ay-liike haluaa sen nähdä.