Kun työnantaja suunnittelee esimerkiksi huumetestausta tai kameravalvontaa, laki velvoittaa käymään yt-lain mukaisen menettelyn. Käytännössä näin ei aina toteudu.

– Yleisin yhteydenoton syy on se, että työnantaja on vaan ilmoittanut esimerkiksi kameravalvonnan käyttöönotosta. Varsinkin pienissä yrityksissä tuppaa lain edellyttämä yt-menettely unohtumaan. Luottamusmiesten tulisi tarttua asiaan heti ja vaatia perusteluja, SAK:n päälakimies Timo Koskinen korostaa.

Esimerkiksi huumetestejä tehdään varsinkin teollisuudessa jo aika paljon, vaikka harvoin saadaan positiivisia testituloksia. Työnantajien tulisi tarkoin harkita, milloin työn luonne kaipaa testiä. Kaikkia ei pitäisi automaattisesti testata osana terveydentilan tutkimusta eikä työterveyshuoltoa käyttää rekrytoinnin välineenä valitsemaan sopivimmat henkilöt.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että työntekijät eivät tiedä valvonnasta ja materiaalin käytöstä ja se saattaa herättää jopa turhaa huolta. Niin työntekijät kuin työnantajatkin pitivät turvallisuutta tärkeänä asiana, mutta valvontaa ei haluttaisi enää enempää.

– Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut saisivat aktiivisesti viedä tietoa työntekijöille siitä, mitä tietoja heistä kerätään ja mihin niitä käytetään, patistaa työministeri Tarja Cronberg.

Testaamisesta ja valvomisesta näyttää tulleen jonkinlainen trendi. Työnantajat ovat aktivoituneet näissä asioissa, Ongelmana on myös se, ettei mikään viranomainen valvo lain toteuttamista. Virheet tulevat ilmi vain, jos työpaikalla joku kyseenalaistaa toimintatavan.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä saa tilata vihkosta, josta lain käytännöt selviävät. Vihkonen on saatavana myös sähköisesti