– Kaivostuotannossa on ilmiselvästi potentiaalia. Sillä voi olla kehitysalueiden kannalta aivan ratkaiseva merkitys. Kun mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset ja panostukset infrastruktuuriin, uusia työpaikkoja voi syntyä tuhansittain.

Kaivosteollisuuden asiantuntija Kauppinen on palannut hiljattain suuresta kansainvälisestä kaivoskongressista Kanadasta. Sieltä löytyvät alan todella suuret, kansainväliset toimijat.

Se että useimpien suomalaisten kaivoshankkeiden takana – kotimaista loistavaa poikkeusta Talvivaaraa lukuun ottamatta – ovat suuret kansainväliset yhtiöt, ei häntä mainittavasti huolestuta.

– Kanada muistuttaa meidän maatamme monessa suhteessa. Kanadalaisyritykset ovat kauttaaltaan vakavasti otettavia. Ne ovat ympäristötietoisia, panostavat työturvallisuuteen ja huolehtivat työntekijöistä. Ulkomaisten yhtiöiden valta-asemaa markkinoilla selittävät kotimaisten metallialan yritysten 1980-luvulla tekemät valinnat. Ne luopuivat omasta malminlouhinnasta ja keskittyivät jalostukseen. Kauppinen ei halua suoraan luonnehtia valintaa vääräksi. Kotimaiset malmiesiintymät eivät kuitenkaan pitkän päälle riitä. Suuret suomalaiset yhtiöt kuten Rautaruukki ja Outokumpu ovat joka tapauksessa riippuvaisia raaka-aineen tuonnista.

– Mutta huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että olemassa olevaa kotimaista raaka-ainetta hyödynnetään ja säilytetään kaivostoiminnan osaaminen.

Näiltä osin epäonnistuttiin, kun malminlouhinta lopetettiin, uusia löytöjä ei aktivoitu ja malminetsintä kuihtui. Viime vuosien buumi, jonka myötä on avattu uusia kaivoksia ja luotu useita hankkeita, on siksi myönteinen asia koko metallinjalostuksen näkökulmasta. Vaikkakin toimijat ovat suurelta osin ulkomaisia.

– Toiminta tapahtuu kuitenkin täällä ja tarjoaa vaativia työpaikkoja. Kaivoksia ei voi siirtää halpojen kustannusten maihin.

Myönteistä on sekin, että kaivosalan osaaminen elpyy.

– Se oli jo katoamaisillaan. Alan ammattikoulutus oli jonkin aikaa lähes hiipunut, mutta nyt sitä on käynnistetty uudelleen.

Ammatti on vaativa mutta houkutteleva mahdollisuus nuorille, jotka asuvat kaivosten vaikutusalueilla, missä vaihtoetoja muuten on niukasti.

Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutusta kaivosteollisuuteen on vaikea arvioida. Juuri nyt hinnat ja rikasteen kysyntä laskevat voimakkaasti. Loistavana poikkeuksena kultakaivokset. Kriisiaikoina kullan hinta yleensä nousee.

Lähtökuopissa olevien kaivosten kannalta kriisi tuli tietysti sopimattomaan aikaan, mutta kun kriisi on ohi, pitää olla valmiutta saada toimitukset nopeasti käyntiin.

– Siksi on tärkeää, että kaivosyhtiöt pitävät kiinni työntekijöistään: panostavat koulutukseen ja kehitykseen parempia aikoja odotellessaan.

Kauppisen mielestä on myös tärkeää, että tekeillä oleva kaivoslainsäädännön uudistus turvaa malmiesiintymien kannattavan ja tehokkaan hyödyntämisen.

– Lupamenettely ei saa olla liian monimutkainen tai hidas. Ympäristövaatimukset on totta kai täytettävä, mutta vakavien hankkeiden viivyttäminen ja jarruttaminen tarpeettomasti ei saa olla mahdollista.