Satojen vuosien perinteet

Suomen vanhin teollinen kaivos on Ojamon rautakaivos, joka aloitti toimintansa 1542. Kaivos oli toiminnassa yhteensä 323 vuotta. Kemiössä louhittiin pegmatiittiä vuodesta 1737 lähtien. Samalla alueella jalostetaan maasälpää ja kvartsia tänäkin päivänä. Vuodesta 1530 vuoteen 1995 toimi ainakin 280 kaivosta, joista 76 prosenttia oli rauta- ja kuparimalmikaivoksia. Verrattuna nykyisiin jopa useiden neliökilometrien kaivosalueisiin vanhat louhokset olivat pikemminkin pieniä kaivantoja.

Viime vuosisadan alussa Outokummun kupariesiintymät sekä Petsamosta löydetty nikkeli ja kupari aloittivat nousukauden Suomen kaivosteollisuudessa. Outokummun malmikentän syntymäpäivänä pidetään 16. maaliskuuta 1910, jolloin tehtiin ensimmäinen kairaus maaperään. Tämän löydöksen seurauksena muun muassa valtion omistuksen ja monien vaiheiden kautta syntyi nykyinen pörssiyhtiö Outokumpu oyj.

Kärväsvaaran ja Raajärven rautakaivokset Kemijärven Misissä toimivat 1960- ja 1970-luvuilla. Raajärven kaivoksesta malmia louhittiin 6,5 miljoonaa tonnia. Kalkkikiven tuotanto on kulkenut yhtä jalkaa rakennusteollisuuden ja maatalouden kysynnän kanssa.

Toimivat kaivokset

Malmiesiintymiä etsii ja tutkii noin 40 organisaatiota. Valtaosa niistä on ulkomaisia. Kotimaisista yrityksistä mukana on esimerkiksi Paroc Oy, Keramia Oy, Polar Rock Oy ja Juuan Dolomiittikalkki Oy. Pääosin yritykset etsivät kultaa ja perusmetalleja. Timantinetsijöitäkin on.

Sotkamon Talvivaara on tuorein nikkeliä tuottava kaivos. Louhiminen aloitettiin 1.4.2008.

Elijärven kromin louhinta käynnistyi 1960-luvun alussa ja jatkuu edelleen. Kaivoksen lähelle on perustettu jaloterästehdas, joka jalostaa kaivoksesta saatua malmia edelleen.

Lapin Kittilässä louhitaan kultaa, samoin Sodankylän Pahtavaarassa. Kemissä on toiminut vuodesta 1969 kromikaivos.

Nivalan Hitura on toistaiseksi ainut toimiva nikkelikaivos. Pyhäsalmen kaivos on tuottanut vuodesta 1962 kuparia, sinkkiä, rikkikiisua, myös hieman hopeaa ja kultaa. Särkiniemen kaivos tuottaa nikkeliä ja kuparia. Eteläisin toimiva kaivos Orivedellä on avattu uudestaan vuonna 2006 ja tuottaa kultaa. Kalkkikiveä louhitaan edelleen Lohjalla, Paraisilla ja Särkisalossa.

Suomen kaivannaisteollisuuden, johon kuuluvat myös soralouhokset ja turve, 1 500 yritystä tarjoavat työtä suoraan noin 10 000 suomalaiselle. Kun luetaan mukaan kaivannaisteollisuuden alihankkijat, luku kasvaa merkittävästi. Näiden toimialojen 36 000 yritystä työllistävät yli 200 000 ihmistä.

Kaivosteollisuuden tulevaisuus

Suomen suurin rautamalmialue on Kolarissa. Alueella on laskettu olevan noin 100 miljoonaa tonnia malmia, jonka rautapitoisuus on 30–45 prosenttia. Rautuvaaran ja Hannukaisen kaivokset olivat toiminnassa 1975 alkaen mutta nyt suljetut. Nykyään alueella tehdään malmitutkimuksia, sillä alueelta odotetaan saatavan paitsi rautaa myös kuparia ja kultaa.

Sotkamon Talvivaara on viime vuonna käynnistetty jättimäinen kaivos, jonka on suunniteltu tuottavan aikanaan kolme prosenttia maailman nikkelistä.

Otanmäen rauta-titaani-vanadiinimalmia louhittiin 1953–1985. Esiintymää on harkittu uudelleen avattavaksi.

Teollisuus- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Raahen Laivakankaalle kaivospiirimääräyksen. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää löytynyttä kultaesiintymää. Sodankylän Keivitsasta odotetaan nikkelin, kuparin ja platinan tuottoa.

Tiina Tenkanen

Lähteet
Kaivosylitarkastaja Pekka Suomela, TEM
Geologian tutkimuskeskus
Työ- ja elinkeinoministeriö
Mining in Finland, Geological Survey
of Finland by Kauko Puustinen

Kun saat työ- ja elinkeinoministeriöltä päätöksen valtauksen perustamiseen, saat valtauskirjan. Maksat päätöksestä, valtauskirjasta ja vuotuista valtausmaksua. Tämän jälkeen, kun kaivausten ympäristövaikutukset ovat arvioidut, voit perustaa kaivoksen. Maksat kaivospiiripäätöksestä, kaivoskirjasta ja maanmittauksesta. Lisäksi suoritat korvauksia maanomistajalle ja ympäristövaikutusten arvioinnista ympäristöministeriölle.

Omina töinä muinaiseen Lännen malliin ei kaivauksia useinkaan tehdä. Varaudu siihen, että joudut palkkaamaan louhintaurakoitsijoita, vastaat työturvallisuusjärjestelyistä ja maksat maanomistajalle säädösten mukaisia korvauksia louhimasi tonniluvun mukaan.

Kun kyllästyt koko touhuun tai malmi on louhittu loppuun, sinun pitää palauttaa kaivos ja sen ympäristö turvalliseksi. Siihenkin uppoaa rahaa kymmenistä tuhansista miljooniin euroihin kaivoksen laajuudesta riippuen.

Yksityisen ihmisen on helpointa toimittaa Geologian tutkimuskeskukseen niin sanottu kansannäyte. Jos näyte sisältää arvokasta malmia, keskus maksaa palkkion.

Suomessa on kymmenen toimivaa malmikaivosta. Viime vuonna haettiin kolme kaivoslupaa. Vain yksi tuhannesta tekee kaivostoimintaa omina töinä, yleensä kaivostoimintaa tekevät normaalisti yhtiöt.

Tiina Tenkanen

Lähteet
Jussi Hytönen, TEM
www.kaivostoiminta.fi
www.gtk.fi
www.tem.fi